Maatalous

Mitä pitäisi kylvää? MTK:n Schulman: "Veikkaan, että aika iso osa vehnäalasta menee kauralle"

MTK-Uusimaan kevätkokous punnitsi, mitä peltoon kannattaa keväällä kylvää.
Kimmo Lundén
MTK-Uusimaan Mäntsälän jäsenyhdistyksen miehet Pekka Nummela (oik.), Petri Salmi, Toni Virtanen ja Aki Kolehmainen vertailivat Hyvinkään Hyrian koulutuskeskuksessa pidetyn kevätkokouksen alla edellisen satokauden tuloksia.

"Hyvän henkilöauton hinnan verran hävisin, kun puolet jäi syksyllä puimatta", arvioi syksyn sateiden aiheuttamaa menetystä mäntsäläläinen Toni Virtanen MTK-Uusimaan kevätkokouksessa.

Virtasella jäi tulviviin ja kosteisiin peltoon syksyllä kymmenen hehtaaria kevätvehnää, saman verran rypsiä ja muutama hehtaaria härkäpapuakin.

Mäntsälän MTK:n jäsenyhdistyksen Virtanen, Petri Salmi ja Pekka Nummela vertailivat MTK-Uusimaan kevätkokouksessa edellisen satokauden tuloksia ja pohtivat, mitä keväällä pitäisi peltoon kylvää.

MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sai MTK-Uusimaan kevätkokouksen aluksi alustaa kokousväelle, mitä keväällä kannattaisi markkinoita ajatellen kylvää – ja minne sato myydä.

"Suoria neuvoja siitä, mitä kannattaa kylvää, on vaikea antaa, mutta kevät on ainakin tulossa", Schulman toppuutteli ja piti katsauksen eri viljalaatujen maailmanmarkkinatilanteesta.

Schulmanin perusohje kuului, että "niiltä pelloilta, jotka viljellään, pitää saada kunnon sato".

Eli pellot tulisi pitää kunnossa muun muassa viljelykierrolla ja kunnon lannoituksella.

Markkina- ja säätilanne on epävarma tulevanakin satokautena. Viljelijöiden tiukka rahatilanne voi heijastua lannoitteiden käyttöön.

Schulmanin arvion mukaan viime vuonna parhaiten kannattivat öljykasvit rypsi ja rapsi.

Vuosi sitten niiden tonnihinnat olivatkin yli 400 euroa, kun nyt hinta markkinoilla on painunut noin 330 euroon tonnilta.

Kannattava lajike houkuttelee lisäämään tuotantoa ja lisätarjonta laskee markkinahintaa, jos kysyntä ei seuraa perässä.

"Kukaan muu ei pidä tätä tasapainoa markkinoilla kuin me viljelijät."

"Veikkaukseni on, että aika iso osa vehnäalasta menee kauralle tänä vuonna", Schulman tulkitsee sekä markkinoita että varastotilannetta.

Kauraa viljellään nykyisin koko Suomessa. Normituotanto hehtaarilta on kuusi tonnia hehtaarilta.

Kaurasta suurin osa menee rehuksi. Elintarvikekäyttö on lisääntynyt kaurabuumin ansiosta. Vuonna 2018 elintarvikepuolen käytön ennustetaan kasvavan 0,6 prosenttia 5,2 miljoonaan tonniin, kun Suomen koko tuotanto on 23,5 miljoonaa tonnia.

Kauran viljelyalan kasvattaminen tarkoittaa myös sitä, että kauralle pitää löytää vientimarkkinoita.

Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) ennustaa peltopinta-alojen käytön lisääntyvän kauran (+10%), rypsin (+15%), mallasohran (+6%), rapsin (+1), härkäpavun (+13%), kuminan (+27%), luonnonhoitopeltojen (+3 %) ja kesannon ( +3%) osalta.

Vähentymistä VYR ennustaa ohran (-1 %), kevätvehnän ( -7%), rukiin ( -31%) ja syysvehnän ( -72%) osalta. Herneen alat pysynevät ennallaan.

Lue lisää

Tiukoilla viljamarkkinoilla seurataan nyt tarkasti säätä, sianlihan hinta nousi Saksassa kuukaudessa yhdeksän prosenttia

Pohjoismaiden ja Baltian viljelijäjärjestöt vaativat EU-komissiolta toimia valkoposkihanhien kannansäätelyyn – siirrettävä metsästettäväksi lajiksi pikimmiten

Onko elintarvikkeiden tuonti todella välttämätöntä? Näin MTK:n toiminnanjohtaja kommentoi

Lisää kotimaista ruokaa kuntien keittiöihin, vaativat MTK ja ruokateollisuuden työntekijät – "Kuntapäättäjät eivät voi ohittaa äänestäjien selvää tahtoa"