Maatalous

Hanhet rokottavat rehusatoa ja koluavat laitumet tyhjiksi

Toimivaa ­hanhien karkotus- ja ­häirintäkeinoa ei ole, vaikka monia on kokeiltu.
Lari Lievonen
”Meillä huuhkajan houkutuskuva on toiminut parhaiten, sellainen laitetaan taas tänä keväänä pellolle", kertoo huuhkajaa pitelevä Pekka Partanen Kiteeltä. Mika Timonen (vas.) ja Heikki Raerinne tähyilevät taivaalle, hanhet ovat tyypillisesti tulleet toukokuun puolenvälin tienoilla.

Hanhia on aina ollut, mutta vahinkoja alkoi syntyä vuoden 2010 jälkeen, pohtivat eri puolilla Keski-Karjalaa asuvat maitotilan isännät Mika Timonen, Pekka Partanen ja Heikki ­Raerinne.

Viime kevät oli miesten mukaan poikkeuksellinen. Silloin hanhille kelpasivat pienimmätkin nurmilohkot, joissa ne aiemmin eivät olleet käyneet. Mikään häiriö ei tuntunut häiritsevän niiden syöntiä.

Tohmajärveläinen Raerinne arvioi, että viime kevään ensimmäinen rehusato oli noin 30 prosenttia pienempi hanhien syönnin takia.

”Rehua olisi saatava tehtyä puskurivarastoon hanhien takia.”

Hanhet vierailevat Keski-­Karjalassa kahdesti vuodessa, sekä keväällä että syksyllä.

Timonen Kiteenlahdelta sanoo, että hanhet vaikuttavat myös syksyllä säilörehun korjuuaikaan.

”On parempi mennä ajoissa kuin liian myöhään korjaamaan satoa.”

Sekä Kiteenlahdella että Rae­rinteen kotikylällä Värtsilässä on monivuotiset hanhien häirintäluvat. Monia keinoja on kokeiltu, mutta harva on ollut tuloksellinen.

Partanen Kiteeltä täytti viime vuonna Pohjois-Karjalan suurimman korvaushakemuksen rauhoitettujen lintujen aiheuttamista tuhoista. Hanhet söivät sata hehtaaria nurmea.

”Meillä huuhkajan houkutuskuva on toiminut parhaiten, sellainen laitetaan taas tänä keväänä pellolle.”

Säilörehunurmien lisäksi hanhien tulilinjalla ovat laidunnurmet. Niiden syönti on jopa suurempi ongelma kuin säilörehunurmien rokottaminen.

Laidunvelvoitteeseen ei saa poikkeusta, vaikka laitumet olisivat hanhien ulosteessa eikä laitumella olisi syötävää, kertoo luomutuottaja Partanen kokemuksesta.

Raerinne kertoo kokeilevansa häirintäkeinoja ensisijaisesti laitumille. Niitä hän haluaisi varjella, sillä rehua voi käydä tekemässä vähän kauempanakin, mutta lehmiä ei voi lähteä kuljettamaan minnekään kauas teiden yli.

Tänä keväänä ostoslistalla on suuri heliumilmapallo. Pieniä heliumpalloja on jo kokeiltu, niistä ei ollut apua. Viileät yöt tyhjentävät palloista heliumit ja saavat ne lässähtämään.

Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että häirintä ei ratkaise koko hanhiongelmaa.

”Jonnekin hanhet joka tapauksessa menevät, vaikka ne eivät meidän pelloilla ruokailisi.”

Rahallinen korvaus on ainut järkevä ratkaisu hanhi­ongelmaan. Nykyinen korvaus­järjestelmä kaipaa uudistusta. Järjestelmä on liian kankea ja maksuperusteena oleva koko maakunnan keskisato ei takaa oikeudenmukaista korvausta, sanoo Raerinne.

Hän on myös Pohjois-Karjalassa toimivan viljelijöistä, viranomaisista, lintuharrastajista ja MTK:n edustajista koostuvan lintutyöryhmän puheenjohtaja.

”Korvaushakemuksen täyttäminen on tärkein vaikutuskeino hanhiongelmaan.”

Pohjois-Karjalan elykeskuksen luonnonsuojeluasiantuntija ­ja maakunnan hanhialueiden maaseutupalvelut saavat viljelijöiltä kiitosta.

”Meidän huolia on kuunneltu ja apua on yritetty tarjota”, sanoo Raerinne.

Esimerkiksi tulevaksi kevääksi ja kesäksi elykeskus on palkannut lintuasiamiehen, joka tarkkailee lintujen liikehdintää, tekee vahinkotarkastuksia ja yrittää karkottaa lintuja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tehokasvihuoneet, lypsyrobotit, geenimuokkaus – Hollanti tähtää ruuan tuotannon tuplaamiseen

Poroilla on liian vähän syötävää talvilaitumilla – Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: "Ilman lisäravintoa poronlihaa ei olisi seuraavana syksynä markkinoilla"

Irlantilaisviljelijä syyttää eläinlääkäriopiskelijoita herkkähipiäisyydestä ja maataloudesta vieraantumisesta – "He palasivat sikalasta itkien"