Maatalous

Video: Näin liekit nielivät puimattoman vehnäkasvuston Korialla

Maatalous 16.05.2018

Kun kulotus tehdään oikein, palo ei leviä ympäröivään maastoon.


Liekit hävittivät puimatta jääneen vehnäkasvuston.
Liekit hävittivät puimatta jääneen vehnäkasvuston.
Polttamisen jälkeen pellon pitää yleensä kuivua yleensä pari päivää. Tämän viikon helteet kuivattavat mustaksi palaneen pinnan hetkessä.
Polttamisen jälkeen pellon pitää yleensä kuivua yleensä pari päivää. Tämän viikon helteet kuivattavat mustaksi palaneen pinnan hetkessä.
Kulotus ei käy tuulisena päivänä. Tyynenä päivänä palo etenee haluttuun suuntaan.
Kulotus ei käy tuulisena päivänä. Tyynenä päivänä palo etenee haluttuun suuntaan.
Kulotus on ripeiden tekijöiden hommaa. 11,5 hehtaarin pelto paloi runsaassa puolessa tunnissa.
Kulotus on ripeiden tekijöiden hommaa. 11,5 hehtaarin pelto paloi runsaassa puolessa tunnissa.
Palo etenee reunoilta kohti pellon keskustaa. Sen saavutettuaan palo sammuu itsestään.
Palo etenee reunoilta kohti pellon keskustaa. Sen saavutettuaan palo sammuu itsestään.
Jussi Iiliäinen sytyttää puimattoman vehnäkasvuston reunoja. Apuna Mikko Uotila mönkijöineen.
Jussi Iiliäinen sytyttää puimattoman vehnäkasvuston reunoja. Apuna Mikko Uotila mönkijöineen.

Lukuisilla tiloilla on jouduttu pohtimaan kevään mittaan keinoja viime vuonna puimatta jääneen viljakasvuston hävittämiseen.

Osa tiloista on päätynyt polttamaan jääntiviljan. Niin on tehnyt myös Kouvolan Korialla viljelevä Jussi Iiliäinen.

Kulotettavaa peltoa Iiliäisellä oli kaiken kaikkiaan 100 hehtaaria. Lohkoista viimeisen, 11,5 hehtaarin vehnäalan, hän poltti maanantaina iltapäivällä.

"Nyt voi sanoa, että tässä pannaan rahaa palamaan", Iiliäinen toteaa ja myöntää, että koville ottaa.

"Kyllä tämä henkisesti on aika rankka tilanne. Viime syksynä säät vain olivat sellaiset, että millään ei osaa pelloista saatu puitua."

Vaikka maanantain kulotusala olikin varsin suuri, itse polttaminen ei pitkään vienyt. Kaikki oli ohi runsaassa puolessa tunnissa.

Iiliäinen valmisteli pellon kulotusta ensin muokkaamalla kulotettavan alueen ympärille kaistaleen lautasmuokkaimella. Näin aluetta ympäröi tuore ja hieman kostea savi, joka estää palon leviämisen.

Kulotettavan alueen hän puolestaan kiersi ketjuharavalla. Näin kuivasta kasvimassasta saadaan hyvä sytytysalusta, joka lähtee hyvin palamaan.

Kun olki on saatu yhdestä kohdasta syttymään – "ihan tavallisesta sytkärillä" – Iiliäinen lähtee etenemään pellon reunaa hangon kanssa ja levittää sillä tulen koko alueen ympäri.

Lopusta huolehtii tuli itse: kun koko kulotettavan alueen kehä on saatu sytytettyä, ilmavirta "vetää" tulen pellon keskelle ja sammuttaa itse itsensä.

Kulotettu pelto vaatii yleensä parin kolmen päivän kuivumisajan ennen kuin sitä voidaan kylvää. Tämän viikon helteet kuivattavat kuitenkin peltoja nyt niin nopeasti, että näin pitkää kuivumisaikaa ei tänä vuonna tarvita.

"Varsinkin kun pellon pinta on musta, kuumasti paistava aurinko kuivattaa pinnan hetkessä. Kulotetut pellot on äestetty saman tien."

Aiheeseen liittyvät artikkelit