Maatalous

EU haluaa kiristää ympäristöruuvia – maataloustukea ei heru, ellei pelto pysy talvisin kasvien peitossa

Euroopan komissio julkaisi lainsäädäntöehdotuksensa 2020-luvun maatalouspolitiikaksi. Komissio ei kansallistaisi maatalouspolitiikkaa, mutta vaatii jäsenmailta listan uusia toimenpiteitä.
Markku Vuorikari
Maataloustukien saamisen ehtona on yhä enemmän ympäristönsuojelutoimia. Kuvassa suojakaista vesistön ja pellon välissä.

EU:n tuleva maatalouspolitiikka (cap) paljastaa listan uusia ympäristövaatimuksia viljelijöille.

Tukijärjestelmän uusiksi perusehdoiksi nousevat peltojen kasvipeitteisyys talvella sekä turvemaiden suojelu.

Säädösten takana on tarve vähentää turvemaiden hiilidioksidipäästöjä ja pelloilta vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta.

Suomen kannalta vaatimukset voivat osoittautua hankaliksi toteuttaa. Kuten MT kertoi aiemmin, pahimmassa tapauksessa peltojen kasvipeitteisyys talvisin vaikeuttaisi syysmuokkauksia. Kasvipeitteisyys on toistaiseksi ollut valinnainen toimenpide ympäristökorvausta haettaessa, mutta nyt siitä haetaan ehtoa tukien nostamiselle.

Se, miten nämä uudet ilmasto- ja ympäristötoimet vaikuttaisivat Suomen maatalouteen, ovat pitkälti kiinni komission tekstien tulkinnasta ja EU-instituutioiden välisistä jatkoneuvotteluista. Tulkintaa vaatii muun muassa se, vaikuttaisiko turvemaiden suojelu kyntöihin, ja koskisiko se myös turvemaan muokkauksia metsissä.

Koska Suomen olot ovat useisiin Euroopan maihin verrattuna erilaiset, komission esittämiin vaatimuksiin toivotaan joustoa. MT:n lähteiden mukaan uusiin ilmastovaatimuksiin voitaisiin vaikuttaa kansallisesti jäsenmaiden omassa cap-suunnitelmassa.

Jokaisen jäsenmaan vastuulla on laatia oma cap-strategiansa. Siinä jäsenmaa kirjaa ylös, kuinka komission määräämiin ylätason tavoitteisiin päästään.

Komission edellyttämiä tavoitteita ovat muun muassa nuorten viljelijöiden osuuden lisääminen tiloilla, ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentäminen ja kestävän ruuantuotannon tukeminen.

Suomessa suorat tuet tippuvat noin kolme prosenttia ja maaseudun kehittämistuet 14 prosenttia vuosittain. Maatalouspolitiikan kokonaismäärärahat seuraavalle seitsemälle vuodelle ovat 365 miljardia euroa.

Uusi cap-esitys vahvistaa, että Suomen saama suora tuki alenee kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna 12 miljoonaa euroa vuodessa ja maaseudun kehittämisohjelman rahoitus 48 miljoonaa euroa vuodessa.

Tukijärjestelmän rakenne säilyy Suomen kannalta pitkälti ennallaan. Tuotantoon sidotut tuet leikkaantuvat, mutta Suomelle tästä ei koitune haittaa. Suomella on ollut lupa maksaa noin 20 prosenttia tuista tuotantoon sidottuina ja sama poikkeus sallittaneen jatkossakin.

Komission esittämä tukikatto suorille tuille vaihtelee 60 000:n ja 100 000 euron välillä. Tukikattoa esitetään komission toimesta jo kolmatta kertaa.

Lainsäädäntöesitys menee seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston ja europarlamentin käsittelyyn.

Lue myös:

EU-esitys: Inflaatio syö Suomen maataloustukiin jopa 150 miljoonan euron aukon

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomi yrittää saada ilmastoniskuroijat puolelleen – Hiilineutraaliusvaatimukset voitaisiin nostaa osaksi myös maatalousrahoitusta

Ministeri Leppä suhtautuu varauksin Mercosur-sopuun – "Ei hinnalla millä hyvänsä"

Brexit ja cap-rahat?