Maatalous

Peltojen kuivuus pian kriittisellä tasolla: "Välttävän ja katastrofin välimaastossa liikutaan"

Maatalous 13.06.2018

Arviot sadonmenetyksistä kasvavat huomattaviksi, ellei sadetta lähiaikoina saada.


Johannes Tervo
Broilerintuottaja ja viljanviljelijä Harri Sippola Kauhavan Alakylästä toivoo sateita saapuviksi. Äitienpäivän seutuvilla kylvetty rypsivainio on kuivuudessa muuttunut pölyäväksi autiomaaksi.

Pitkään jatkunut kuivuus on jo ehtinyt aiheuttaa kasvun hidastumista ja sadonmenetyksiä sekä vilja- että nurmipelloilla ympäri maan, MTK:n tuottajaliitoista kerrotaan.

Paikallisista sadekuuroista on ollut sanottavasti apua vain maan itä- ja pohjoisosissa, jossa kasvukauden alku on ollut kohtuullinen. Muualla vettä on saatu kerralla korkeintaan muutamia millimetrejä.

“Välttävän ja katastrofin välimaastossa liikutaan. Pahimmassa tapauksessa tämä kesä on taputeltu”, MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki kiteyttää.

Hänen mukaansa Varsinais-Suomessa ei ole koettu yhtä kuivaa alkukesää sitten vuoden 1959.

Pahiten kuivuudesta kärsivät kevätkynnetyt poudanarat maat.

Kevätviljat ovat yleisesti ottaen orastuneet epätasaisesti. Parhaiten kasvuun lähtö on sujunut aikaisin kylvetyillä ja suorakylvetyillä pelloilla.

MTK-Kaakkois-Suomen Tuula Dahlmanilta saatu tilannekuva on hyvin samankaltainen.

“Epätasaisuutta on havaittavissa joka puolella Kaakkois-Suomea, samallakin lohkolla. Jyvien määrä ja koko jäävät normaalista.”

“Esimerkiksi Lappeenrannan seudulla arvioidaan sadosta jäävän saamatta vähintään 25 prosenttia. Mikäli vettä ei lähiaikoina tule, arviot sadonmenetyksistä kasvavat nopeasti huomattaviksi.”

MTK-Pirkanmaan Visa Merikosken mukaan osa viljasadosta on menetetty, vaikka sadetta saataisiinkin.

“Lisäksi laatu heikkenee, sillä jälkiversonta tulee tapahtumaan vasta sateen jälkeen. Pääsato valmistuu paljon ennen jälkiversontaa, joten jälkiversontajyvät ovat puidessa vihreitä.”

Syysviljat ovat kehittyneet nopeasti ja sato on jäämässä pieneksi. Osa syyskylvöisistä viljoista ja öljykasveista on kärsinyt talvituhoista.

Nurmen ensimmäistä satoa korjataan osassa maata parhaillaan. Toisaalla sen korjuu on jo päättynyt. Sato on Maaseudun Tulevaisuuteen saapuneiden kommenttien perusteella määrältään vähäinen. Nurmia on jouduttu niittämään pitkään sänkeen, jotta ne korjuun jälkeen taas elpyisivät uuteen kasvuun.

Ensimmäisestä sadosta on menetetty Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa vähintään kolmannes normaaliin vuoteen verrattuna, toteaa MTK Pohjois-Suomen Matti Tyhtilä.

Puheenjohtaja Tero Lahti MTK-Keski-Suomesta kertoo, että rehunteko on alueella nyt kuumimmillaan. Satoa on saatu noin puolet tavanomaisesta tasosta.

Hyvä laatu ja korkea kuiva-ainepitoisuus tasapainottavat menetyksiä. Toisen sadon tulevaisuus on kuitenkin epävarma.

“Kasvustot ovat vaarassa palaa. Viljelijät ovat ottaneet esiin vanhoja kastelulaitteitaan, jotta sadonmuodostus ainakin osalla lohkoista voitaisiin turvata.”

Pohjois-Karjalassa rehunteko on juuri aloitettu. Nurmikasvustot ovat heikkoja, ja sato jää paikoitellen noin puoleen normaalista.

Yleinen henki on kuitenkin hyvä. Kylvöt saatiin tehtyä ennätysaikaisin. Myös paljon kaivatut sadekuurot ovat tuoneet alueelle helpotusta.

“Mielialat ovat korkealla verrattaessa viimevuotiseen. Koneet ovat kestäneet ja aikaa on ollut tehdä tarvittavat työt. Parempi kasvukauden alku kuin viime vuonna”, toiminnanjohtaja Vilho Pasanen luonnehtii maakuntansa tunnelmia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit