Maatalous

Tutkivien kokeilijoiden tila valittiin vuoden ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi

Alkukesän kuivuus on koetellut myös voittajatilan peltoja. Kolme ympäristöystävällistä konstia on auttanut ehkäisemään myös kuivuuden tuhoja.
Iiris ja Tuomas Mattila omenatarhassa, joka on istutettu suojaamaan jyrkkää peltolohkoa eroosiolta.

Kilpiän tila Lohjan Pusulassa Uudellamaalla on voittanut WWF:n tämänvuotisen Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisen osuuden.

75 hehtaarin luomutilaa viljelevät 36-vuotiaat Tuomas ja Iiris Mattila.

WWF kiittelee erityisesti Mattiloiden toimia eroosiohaittojen vähentämiseksi. He muun muassa muokkaavat maata korkeuskäyrien mukaan ja ovat istuttaneet eroosioherkimmille rinnepelloille hedelmäpuita.

Toimet ehkäisevät maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista tuulen tai veden mukana pois pelloilta.

Eroosion ehkäisyyn käytettävät keinot ovat auttaneet myös taistelussa alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.

Näillä keinoilla 75 hehtaarin viljelyalasta ainoastaan noin 7 hehtaaria on kärsinyt kuivuudesta, mutta loppuala on kunnossa.

Tuomas Mattila vertaa nykytilannetta omaan lapsuuteensa, jolloin tilan lähes koko pinta-ala oli kevätviljalla. Silloin ongelma-ala ei olisi ollut 10 prosenttia vaan 70.

Kilpiän tilalla käytettävät menetelmät perustuvat tutkimustietoon, ja Mattilat kehittävät toimintaansa jatkuvasti.

Käytössä olevien vesiensuojelutoimien lisäksi pariskunta panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, ja tilan metsiä hoidetaan kestävästi jatkuvan kasvatuksen periaatteella.

Maatilan käytännöt kiirivät myös muiden viljelijöiden tietoon niin Youtube-kanavalla kuin kenttäretkillä.

"Hyvien käytäntöjen jakaminen ja esittely on kestävässä maataloudessa tärkeää. Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun myötä saamme välittää näitä menetelmiä koko Itämeren alueelle", iloitsee suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Iiris Mattila kannustaa muitakin viljelijöitä löytämään omat ympäristöystävälliset tapansa edistää kestävää maataloutta.

"Viljelijöillä on maanhoitajina todella suuri vaikutusvalta siihen, miten maapallomme kestävyys ja monimuotoisuus jatkuvat. Meillä on meidän tiemme, varmasti muutkin viljelijät löytävät omaan systeemiinsä sopivia ratkaisuja ruuan tuotannon ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamiseksi."

Kilpiän tilan lisäksi WWF kiittää tänä vuonna kunniamaininnalla ja rahapalkinnolla kokkolalaista Jokelan lammastilaa ja vesilahtelaista Kurjen biodynaamista tilaa.

Jokelan tilalla hoidetaan yli 200 hehtaaria perinneympäristöjä ja pellot ovat täysin kasvipeitteisiä myös talvella.

Kurjen tila huomioi poikkeuksellisen kokonaisvaltaisesti ravinteiden käytön ja kierrätyksen.

WWF:n ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa Itämeri-ystävällisen viljelyn käytännöistä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten ja vesistökuormitusta vähentävien menetelmien käytössä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Nautakarjatilan nurmi on ekoteko – fosforipäästö alle puolet peltojen keskimääräisestä valumasta

Pellon kasvukunnon arviointi ei ole helppoa – Ruralia opastaa siihen uudessa julkaisussaan

IPCC:n ilmastotoimet tapetilla myös EU:ssa – Poliittisiksi keinoiksi tutkijat nostavat hiilikaupan ja ympäristölle haitallisten tukien poiston