Maatalous

Juhannussateet helpottivat kuivuutta – vettä saatiin 20–40 milliä

Maatalous 24.06.2018

Vesivajeen poistoon sateet eivät riittäneet.


Jarmo Palokallio
Juhannussateet helpottivat kuivuutta, mutta eivät riittäneet vesivajeen poistamiseen.
Juhannussateet helpottivat kuivuutta, mutta eivät riittäneet vesivajeen poistamiseen.
Maija Savolainen
Tänä kesänä kosteinta on ollut Itä- ja Pohjois-Suomessa. Nurmeksessa myrskysi ja satoi juhannuksena, kertoo kokkokuvan lähettänyt Maija Savolainen.
Tänä kesänä kosteinta on ollut Itä- ja Pohjois-Suomessa. Nurmeksessa myrskysi ja satoi juhannuksena, kertoo kokkokuvan lähettänyt Maija Savolainen.

Juhannuksen sateet tulivat tarpeeseen. Vesivajeen poistamiseen ne eivät silti riittäneet kuivuuden pahiten piinaamilta pelloilta.

Alkukesän kuivuus on romuttanut viljelijöiden satotoiveita lähes koko maassa. Kuivuus on hidastuttanut kasvua ja laskenut satoa sekä vilja- että nurmipelloilla.

"Pahiten kuivuudesta on kärsitty etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne on ollut parempi, mutta ilman kuivuudesta johtuvia sadonmenetyksiä tuskin on selvitty missään", Pro Agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen arvioi.

Viljasadon osalta satotappiot ovat viidenneksen luokkaa. Sateista ei ole enää sadon pelastajaksi, sillä jyväluku on jo ehtinyt määräytyä.

Jos kasvukauden loppu sujuu hyvin, jyvien koon kasvu kompensoi jossain määrin niiden määrää.

Nurmen osalta ensimmäinen sato jäi heikoksi. Jos vettä sataa jatkossa riittävästi, seuraava säilörehusato on parempi.

Jos niin ei käy, edessä voi olla rehupula. Myös heinästä ja kuivikkeista voi tulla pulaa.

Kuivuus on vaivannut myös marja- ja hedelmätiloja. Niillä kasteluun turvautuminen ei ole poikkeuksellista.

"Ilmojen viilentymisestä on marja- ja hedelmätiloille hyötyä. Sato kypsyy nyt rauhallisemmin ja parempilaatuisena", toteaa Peltonen.

Juhannuksena vettä satoi 20–40 millimetriä. Peltosen mukaan se tuli tarpeeseen. Siitä on suurin hyöty niille kasvustoille, jotka ovat sinnitelleet hyvässä kasvussa.

"Kasvien tilanne saattaa vaihdella jopa lohkojen sisällä. Voi olla, että heikoimmat paikat kannattaa unohtaa ja suunnata toimet parhaiden kasvustojen hyväksi."

Paras tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sadonmenetys saattaa jäädä kymmeneen prosenttiin. Etelän pahimmilla aloilla on pelätty, että jopa puolet sadosta on menetetty.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT