Maatalous

Marjanviljelijä törmäsi kasvu­tunneleiden byrokratiavyyhteen – päätökset venyvät

Maatalous 13.07.2018

Marjojen viljely tunneleissa yleistyy Suomessa. Byrokratia on kuitenkin raskasta ja haittaa marjantuotannon kehittymistä.


Sanne Katainen
Ukrainalainen Lidiia Horb poimi mansikoita kesäkuun lopulla Mattilan Marjatilalla Huittisissa. Kasvualusta on runsaan puolentoista metrin korkeudessa, mikä nopeuttaa ja keventää poimintatöitä.
Ukrainalainen Lidiia Horb poimi mansikoita kesäkuun lopulla Mattilan Marjatilalla Huittisissa. Kasvualusta on runsaan puolentoista metrin korkeudessa, mikä nopeuttaa ja keventää poimintatöitä.
Sanne Katainen
Mattilan Marjatilalla tunneliviljelyalaa on yhteensä noin kolme hehtaaria.
Mattilan Marjatilalla tunneliviljelyalaa on yhteensä noin kolme hehtaaria.
Sanne Katainen
Yrittäjä Tarja Matomäki toivoo kasvutunneleiden lupamenettelyihin selkeyttä ja yhdenmukaisuutta.
Yrittäjä Tarja Matomäki toivoo kasvutunneleiden lupamenettelyihin selkeyttä ja yhdenmukaisuutta.

Huittislaisella Mattilan Marjatilalla marjanviljely on siirretty osittain avomaalta kausitunneleihin, mutta ei kivutta.

Muun muassa tunneleiden aiheuttamista maisemahaitoista on valitettu.

”Alun perin tunneleiden pystytykseen riitti ilmoitus kunnan viranomaiselle. Mitään erityisiä lupia ei vaadittu, koska kausitunneleita ei luokitella pysyviksi rakenteiksi”, kertoo yrittäjä Tarja Matomäki.

Tunneleiden rakentamisen edellytykset ovat muuttuneet hankkeen aikana huomattavasti. Valitusten jälkeen alkuperäinen ilmoitusmenettely ei riittänytkään, vaan hankkeelle piti hakea poikkeamislupaa.

”Sen jälkeen pitää hakea vielä joko rakennus- tai toimenpidelupa.”

Lopulta kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta teki myönteisen päätöksen ja myönsi tilalle poikkeamisluvan.

”Poikkeamislupa sisälsi uusia ehtoja. Jouduimme muun muassa vaihtamaan tunnelityyppiä ja laskemaan tuuliaitaa puoli metriä”, Matomäki kertoo.

Tilanne sai vielä uuden käänteen, sillä lautakunnan tekemästä suunnittelutarve- ja poikkeamispäätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen.

”Nyt emme voi tehdä mitään uusia toimenpiteitä. Ennen lainvoimaista poikkeamispäätöstä emme voi hakea jatkolupia tunneleiden rakentamiseksi. Päätöstä on odotettu kohta puolisen vuotta, eli ainakin tämän kasvukauden suunnitelmat menivät osittain uusiksi”, Matomäki kertoo pettyneenä.

Kausitunneleita ei Suomessa vielä paljoa ole, eikä kunnilla ja viranomaisilla ole yhtenäistä käytäntöä niiden lupamenettelyistä.

Matomäki toivoo, että kausitunneleiden lupamenettelyt saadaan valtakunnallisesti yhtenäiseksi.

”Tämän kaltaista pallottelua lupahakemusten kanssa en toivo kenellekään.”

Maataloustukipolitiikassa kevytrakenteisten kausitunneleiden käyttö luokitellaan avomaanviljelyksi.

”Tunnelit ovat siirrettävää kalustoa. Ei niitä voi mitenkään rinnastaa rakennuksiin tai kasvihuoneisiin”, Matomäki sanoo.

Mattilan Marjatilalla viljellään mansikkaa ja vadelmaa monipuolisesti eri myyntikanaviin.

Tunnelialaa on yhteensä noin kolme hehtaaria, josta mansikalla on runsas kaksi hehtaaria.

Matomäen mukaan kausitunnelituotannon yleistyminen on yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien etu.

”Tunnelituotannossa mansikoiden kauppakelpoisuus paranee ja lannoitus voidaan toteuttaa täsmällisesti ilman huuhtoutumisriskejä. Kasvinsuojelun tarve vähenee oleellisesti, koska katettu tunneli pienentää muun muassa harmaahomeen riskiä”, Matomäki kertoo.

Tunneleista on mahdollista kerätä avomaahan verrattuna moninkertainen mansikkasato.

”Mansikan kysyntä kasvaa jatkuvasti sekä Suomessa että maailmalla. Tuotantoa on tehostettava ja kehitettävä ajanmukaiseksi. Ulkomailla näin on toimittu jo vuosikaudet.”

Tunnelituotannossa kustannukset ja riskit ovat suuret, joten taimien on oltava hyviä ja satoisia.

Taimet istutetaan joka kevät uudelleen, koska mansikat eivät talvehdi rajoitetussa kasvualustassa Suomen olosuhteissa.

Tunnelituotannossa pääsatokautta on mahdollista venyttää sekä kasvukauden alusta että lopusta.

Mattilan Marjatilalla marjoja viidettä vuotta poimiva ukrainalainen Olha Kucher pitää tunnelituotantoon siirtymistä hyvänä ratkaisuna. Marjat kasvatetaan runsaan puolentoista metrin korkeudessa.

”Poimintatyö on keventynyt ja nopeutunut tunneleiden myötä huomattavasti. Mansikoita ei tarvitse enää poimia kumarassa”, Kucher kertoo.

”Tunneleiden käyttö on kaikkien osapuolten kannalta hyvä ratkaisu. Tunnelimarja on maukasta, laadukasta ja se säilyy avomaalla tuotettua marjaa paremmin.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit