Maatalous

Luke: Maanparannuskuitu vähentää valumia kipsiä tehokkaammin

Kaksi ensimmäistä vuotta kuitu ja kipsi ovat tasaveroiset, kolmantena vuonna enää kuitu vaikuttaa.
Sanne Katainen
Eetu Virtasen (vasemmalla) maailmalta löytämä koeasetelma havainnollistaa hyvin sitä, mitä pellolta otetun paakun läpi suodattuvasta vedestä irtoaa. Oikealla olevasta piennarpaakusta ei irtoa juuri lainkaan kiintoainesta eli sen rakenne on ihanteellinen. Tuomas Mattila seuraa tilannetta.

Maanparannuskuitu on osoittautunut Luonnonvarakeskus Luken tekemissä kokeissa kipsikäsittelyä tehokkaammaksi keinoksi ehkäistä peltojen ravinnevalumia.

Luken Jokioisilla tehdyissä kokeissa on todettu, että kahtena ensimmäisenä maanparannuskuidun teho ravinnevalumiin on kutakuinkin sama kuin kipsillä.

Sen sijaan kolmantena vuonna kipsin tehosta on hiipunut niin merkittävä määrä, että käsittelyllä ei ole enää tilastollista merkitystä, toteaa Luken tutkija Kimmo Rasa.

Rasan mukaan Jokioisten koetta maanparannuskuidun vaikutuksista aiotaan jatkaa vielä neljäskin vuosi ilman kuitukäsittelyä, jotta tehon pysyvyydestä saadaan lisää näyttöä.

Kipsiä on viime aikoina ponnekkaasti markkinoitu merkittäväksi ja jopa käänteentekeväksi keinoksi peltojen ravinnevalumien ehkäisyyn (MT 28.5.). Käsittelyssä peltomaahan lisätään kipsiä, joka on peräisin lannoite- tai muun teollisuuden sivuvirroista.

Rasa esitteli tutkimustuloksia kierrätysravinnevalmisteita valmistavan ja markkinoivan Soilfoodin järjestämässä pellonpiennarpäivässä torstaina Paraisilla Qvidjan kartanossa. Kutsuvierastilaisuus oli suunnattu niin tutkijoille kuin viljelijöillekin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Video: Matti Ylösmäen kehittämä ja rakentama maakaira ottaa näytteen metrin syvyydestä – näin se toimii!

Kaira nostaa pinnalle kaivattua tietoa – viiden vuoden päästä tiedetään, miten viljely muuttaa pellon hiilivarastoa

Lannan ravinteet talteen pyrolyysillä ja energia biokaasutuksella – alueellisia koelaitoksia tarvitaan ratkomaan lannan keskittymistä