Maatalous

Luonnonvarakeskus: Suomen viljatilat käyttävät Itämeren rantavaltioista vähiten keinolannoitteita

Kasvinviljelytiloilla niin keinolannoitetypen kuin -fosforinkin käyttömäärät olivat Suomessa Itämeren maista pienimpiä.
Markku Vuorikari
Keinolannoitteita käytetään suomalaistiloilla hillitysti, Luonnonvarakeskuksen tuore tilastojulkistus osoittaa.

Suomen maatiloilla käytettiin vuonna 2016 typpeä keinolannoitteissa keskimäärin 56 kiloa hehtaarille, Luonnonvarakeskus Luken julkaisemista EU-jäsenmaiden ravinnekäyttötuloksista ilmenee.

Määrä on Itämeren alueen EU-maista kolmanneksi pienin. Suomea vähemmän typpeä käytettiin vain Virossa ja Latviassa, 50 ja 55 kiloa hehtaarille.

Eniten typpeä käytettiin keinolannoitteissa Puolassa, 99 kiloa hehtaarille, ja Tanskassa, 82 kiloa hehtaarille.

Myös fosforin käyttö oli Suomessa vähäistä, neljä kiloa, samoin kuin Virossa, kuusi kiloa hehtaaria kohti. Kaliumia suomalaistilat käyttivät vuonna 2016 keinolannoitteissa hehtaaria kohti keskimäärin 14 kiloa, mikä sekin oli Itämeren maista pienin käyttömäärä.

Luvut selviävät EU:n FADN -järjestelmän tiedoista, jotka Suomen osalta perustuvat Luonnonvarakeskus Luken kannattavuuskirjanpitoaineistoon.

Viljan sekä öljy- ja palkokasvien viljelyyn erikoistuneilla tiloilla niin keinolannoitetypen kuin -fosforinkin käyttömäärät olivat Suomessa Itämeren maista pienimpiä.

Typpeä suomalaiset kasvinviljelytilat käyttivät keskimäärin 63 kiloa ja fosforia kuusi kiloa hehtaarille.

"Suomea ja Viroa lukuun ottamatta typpeä käytetään muiden Itämeren maiden vastaavilla tiloilla yli 90 kiloa ja fosforia yli yhdeksän kiloa hehtaaria kohti", tutkija Heikki Mäkinen Luonnonvarakeskuksesta toteaa.

Suomalaisilla maitotiloilla typpeä käytettiin 64 kiloa hehtaarille, mikä on toiseksi eniten heti puolalaistilojen 90 kilon hehtaarikohtaisen käytön jälkeen.

Vähäisintä maitotilojen keinolannoitetypen käyttö oli Latviassa ja Liettuassa, 14 ja 23 kiloa hehtaarille.

Keinolannoitefosforia suomalaiset ja latvialaiset maitotilat käyttivät vähiten, kolme ja kaksi kiloa hehtaarille.

Naudanlihantuotantoon erikoistuneiden tilojen lannoitekäyttö oli samansuuntaista kuin maitotiloilla. Käytetyt määrät olivat kuitenkin hieman pienempiä.

Alueelliset erot ovat Suomessa vähäisiä. Keinolannoitetypen käyttömäärä hehtaaria kohti oli Etelä-Suomessa keskimäärin 61 kiloa, Pohjanmaalla 56 kiloa, Pohjois-Suomessa 53 kiloa ja Sisä-Suomessa 48 kiloa.

Keinolannoitefosforia käytettiin Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla viisi kiloa hehtaarille sekä Sisä- ja Pohjois-Suomessa kolme kiloa hehtaarille.

EU-maiden ravinnekäyttötuloksia voi tarkastella vuodesta 2016 alkaen alueittain ja tilaryhmittäin Luken Taloustohtorin FADN Standard Results -verkkopalvelun Omat valinnat -osiossa

Saksalaistiloilta ravinnetietoja kerätään vasta vuodesta 2017 alkaen.

Juttua muokattu klo 16.44. Korjattu ensimmäisen lauseen typpilannoitemäärä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Luke ohjattava takaisin kartalle

Maatalouden tutkimuspaikkaverkosto supistuu jälleen – Luke ulkoistaa peltojen koetoiminnan neljässä maakunnassa

Nuoret laskevat marjoja kesätöissä – "Tämä on ihan tieteellistä tutkimusta."