Maatalous

Luken ja korkeakoulujen tavoite: Suomi-maidon kilpailukyky nousuun huippututkimuksella

Maatalous 05.09.2018

Lypsykarjastrategia luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle tänään. Tavoitteena on kansallinen lypsykarjatalouden tutkimusverkosto.


Pekka Fali
Lypsykarjatalouden pitkäjänteisen tutkimuksen varmistamiseksi kaivataan julkisen rahoituksen turvaamista.

Lypsykarjatalouden niukkenevia resursseja halutaan suunnata entistä tehokkaammin elinkeinoa tukevaan tutkimukseen.

Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Hämeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä alan sidosryhmät linjasivat keinot alan tutkimuksen toimintaedellytysten vahvistamiseksi seuraavan seitsemän vuoden aikana.

Lypsykarjastrategian policy brief "politiikka lyhyesti" luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.) 5. syyskuuta 2018.

Lypsykarjatalouden ja siihen liittyvän nurmituotannon asema on vahva Suomen maataloudessa. Maitosektori on elintarvikealalla keskeinen sekä taloudellisesti että työllisyysvaikutuksiltaan.

Alan tutkimus on laadukasta ja kansainvälisesti arvostettua, ja kattaa koko tuotantoketjun nurmituotannosta lopputuoteinnovaatioihin.

"Lypsykarjasektori tarvitsee huippuluokan tutkimusta, joka tukee ja edistää taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävää eli resurssiviisasta maitoketjua", tutkimustahot linjaavat tiedotteessaan.

”Lypsykarjatalouden tutkimuspuitteet ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta sektoria tukevan soveltavan tutkimuksen rahoitustilanne on haasteellinen”, tutkimusprofessori Marketta Rinne Lukesta kertoo tiedotteessa.

Rinne toteaa, että vaikka toimimme hankerahoitusmaailmassa, pitkäjänteinen lypsykarjatalouden tutkimus vaatii julkisen rahoituksen turvaamista.

Tutkijoiden ja sidosryhmien esittämien keinojen avulla pyritään parantamaan maidontuotannon kilpailukykyä kotimaassa ja vientimarkkinoilla sekä lisäämään maaseudun elinvoimaisuutta.

”Tutkimuksessa pitäisi keskittyä muun muassa eläinten hyvinvointiin ja terveyteen sekä kiertotalouden edistämiseen. Myös uusien tutkimusmenetelmien soveltaminen ja kehittäminen on tärkeää”, professori Aila Vanhatalo Helsingin yliopistosta sanoo.

Tutkimuksen toimintaedellytyksiä edistetään parhaiten parantamalla rahoitusmahdollisuuksia ja kehittämällä uusia rahoitusmalleja. Lisäksi yhteistyötä on tehostettava tutkimusorganisaatioiden kesken sekä muiden sidosryhmien kanssa.

”Ehdotamme, että toimintaedellytysten edistämiseksi perustetaan kansallinen lypsykarjatalouden tutkimusta kokoava verkosto”, Vanhatalo kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit