Maatalous

Poikkeuksellinen kesä näkyy rehuissa ja Pro Agrian palveluissa

Maatalous 08.09.2018

Monen karjan ruokinnassa on tulevana talvena mukana tavanomaisesta poikkeavia ainesosia, kuten kokoviljaa. Myös säilörehu on tavallista kuivempaa, muistuttaa Pro Agria.


Anne Anttila
Ruokinnan suunnittelussa on hankalana vuonna tärkeää miettiä, miten rehut jaetaan eri eläinryhmien kesken. Lypsykarjalle säästetään tietysti paras säilörehu.

Säilörehun laatu näyttää analyysien perusteella tänä vuonna hyvältä. D-arvo on keskimäärin hieman viimevuotista korkeampi, ja kuiva-ainetta lähes 100 grammaa viimevuotista enemmän.

Rehun kuivuus voi hämätä esimerkiksi rehuseoksien oikeita suhteita mietittäessä, johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki Pro Agria Keskusten liitosta sanoo.

"Tänä syksynä rehuissa on myös varmaan mukana tavallista enemmän erilaisia rehukasveja, ja muun muassa kokoviljaa."

Huhtamäki vakuuttaa, että Pro Agrian neuvojilla on työkaluja ja taitoa ratkaista vaikeatkin ruokintapulmat. Avuksi haastavaan sisäruokintakauteen tarjotaan uudistuneita ruokinnan ohjaus -palveluja.

"Lehmiä ei kannata suin päin ruveta karsimaan, ennen kuin on selvittänyt, mihin rehut riittävät niitä oikein eri eläinryhmille kohdistamalla", Huhtamäki muistuttaa.

Hänen käsityksensä mukaan tilat ovat saaneet erilaisilla ratkaisuilla melko hyvin kokoon syötävää karjalle, ja kolmannen sadon odotetaan tuovan vielä apua monille.

"Mutta kuluja sen korjaamisesta tulee paljon", alavutelainen maidontuottaja Merja Keisala lisää.

"Ruokinta on kotieläintiloilla selvästi suurin muuttuvien kustannusten osa. Se vie rahaa, mutta ennen kaikkea se tuo rahaa, kun se on kunnossa", Huhtamäki painottaa.

Laajentuneet Pro Agrian palvelut auttavat optimoimaan ruokinnan niin, että maitotuottojen ja rehukustannusten välinen ero on mahdollisimman suuri käytettävissä olevilla rehuilla, eläimillä ja hinnoilla.

Laskelma ottaa siis huomioon myös tuottojen saavuttamisesta muodostuvat kulut. Esimerkiksi viljan hinnan nousu lisää keskituottoisessa karjassa kustannuksia vuodessa noin 147 euroa lehmää kohden, Huhtamäki laskee.

Uusista laskelmista saa myös esiin etenkin ulkomailla paljon seuratun tunnusluvun EKM:n, joka tarkoittaa energiakorjattua maitomäärää syötyä kuiva-ainekiloa kohden.

Aiheeseen liittyvät artikkelit