Maatalous

Saksalaistoimittajat tulivat Suomeen ja yllättyivät: "Aivan mahtavaa!"

Maatalous 12.09.2018

Tatti, hiekkatie, hirvivaroitusmerkki, järvimaisema, metsä, mustikkaolut. Saksalaistoimittajat välittävät retkestään kuvaa puhtaasta ja hiljaisesta Suomesta.


Riitta Mustonen
Marko Stelzer ja Martin Wispel kuvasivat Puumalan Lietveden maisemia saksalaisiin maatalouslehtiin.
Marko Stelzer ja Martin Wispel kuvasivat Puumalan Lietveden maisemia saksalaisiin maatalouslehtiin.
Riitta Mustonen
Satu-Marja Tenhiälä sai toimia sienenkeruumallina, kun Volkmar Otto (vas.), Leo Günther ja Wolfgang Rogall välittivät kuvaa Suomesta.
Satu-Marja Tenhiälä sai toimia sienenkeruumallina, kun Volkmar Otto (vas.), Leo Günther ja Wolfgang Rogall välittivät kuvaa Suomesta.
Riitta Mustonen
Sabine Klier ja Petra Jacob aikovat tulla Suomeen ensi kesänä marjoja poimimaan.
Sabine Klier ja Petra Jacob aikovat tulla Suomeen ensi kesänä marjoja poimimaan.
Riitta Mustonen
Ollinmäen viinitilan emäntä Sirpa Villanen esitteli Volkmar Ottolle ja Wolfgang Rogallille suomalaisia marjaviinejä.
Ollinmäen viinitilan emäntä Sirpa Villanen esitteli Volkmar Ottolle ja Wolfgang Rogallille suomalaisia marjaviinejä.

Suomi on ensi tammikuussa Berliinin Grüne Wochen eli Vihreän viikon kumppanuusmaa. Valmistaakseen saksalaisia suomalaisten tuloon MTK ja maa- ja metsätalousministeriö kutsuivat Saksasta toimittaja- ja kuvaajaryhmän tutustumaan maahamme.

Neljän päivän aikana ryhmä vieraili erilaisilla maatiloilla, myllyssä, panimossa, viinitilalla ja kalankasvattamossa Uudellamaalla ja Etelä-Savossa.

"Aivan mahtavaa! Olen vaikuttunut siitä, että Suomessa on niin paljon vettä ja metsiä. Ja että marjat ovat niin iso juttu", ihastelee Berliner Zeitungin toimittaja Sabine Klier. Hänen lempimarjansa on mustikka ja Heinolan Heila -myymälässä hän on haltioissaan, kun löytää mustikasta tehtyä suklaata, teetä, siideriä ja jopa sipsejä.

Myös maataloustoimittaja Petra Jacobiin metsät tekivät vaikutuksen. "En tiennyt, että teillä on niin paljon metsää, 70 prosenttia pinta-alasta, ja että sitä oikeasti kasvatetaan ja hoidetaan. Luulin, että puut vain kasvavat.”

Naiset kuulivat ensimmäistä kertaa myös jokamiehen oikeuksista. He päättivät tulla ensi kesänä Suomeen poimimaan marjoja.

”Teen joka vuosi hilloja ja käyn niitä varten poimimassa marjoja maatiloilla. Mutta siitä pitää maksaa! Täällä kuka vain voi tulla poimimaan ilmaiseksi", Klier ihmettelee. Hän aikoo kirjoittaa berliiniläisille jokamiehen oikeuksista, marjoista ja marjojen jalostuksesta.

Jacob yllättyi, että säilörehu on keksitty Suomessa. Hän suunnittelee tekevänsä säilörehusta jutun saksankielisiin maatalouslehtiin.

Jokaisessa vierailukohteessa kaksikko Leo Günther ja Volkmar Otto ottavat tilanteen haltuun kameroidensa avulla. He kuvaavat Grüne Wochen käyttöön aineistoa, joka leviää koko maailmalle, kun noin 4 000 toimittajaa saavat messusivuilta kuvat käyttöönsä. Videoilla tulee näkymään esimerkiksi, miten mäntyharjulaisen Nilkon panimon panimomestari Iiro Heikkilä tarkastelee olutta lasissa tai kalankasvattaja Timo Hagman nostaa lohia haaviinsa Saimaalla.

Ennen Savoon lähtöä kuvaajia huolettaa, pääseekö retkellä kuvaamaan metsää. Huoli osoittautuu turhaksi, sillä metsää riittää, samoin järvimaisemaa upealla Mikkeli-Puumala-tiellä.

Berliinin messujen viestintäpäällikkö Wolfgang Rogall hyrisee tyytyväisyyttään. ”Teillä on niin paljon erilaisia asioita näytettävänä, mikä on hyvä lehdistölle, sillä se haluaa aina uutta. On hienoa, että toimittajat saavat täällä kontaktin tuottajiin, jotka tulevat messuille esittelemään tuotteitaan tammikuussa.”

Viime vuosina kumppanuusmaina on ollut Itä-Euroopan maita, ja Rogallin mukaan Suomi poikkeaa näistä. Olosuhteet pohjoisessa ovat niin erilaiset.

Kumppanuusmaa saa messuilla erityisnäkyvyyden, eikä ketä tahansa hyväksytä partneriksi.

Rogall kertoo, miksi Suomi sai kunnian: ”Suomi on messuilla 25:ttä kertaa, se on EU:n puheenjohtajamaa ensi vuonna ja se on kumppanina ensimmäinen Pohjoismaa.”

Kumppaniksi ei ole tosin tunkua, sillä se on kallis pesti, mutta hakijoita on aina ja jotkut maat hakevat joka vuosi, Rogall kertoo. ”Kaikki kirjoittavat kumppanista ja messuvieraat haluavat käydä kokemassa messuilla sen, mistä on kirjoitettu. Messuilla käy 400 000 ihmistä, joten Suomen hallissa tulee olemaan tungosta tammikuussa.”

Suomen hiljaisuus ja maaseudun rauha vetosivat ryhmään. Rogallinkin se yllätti, vaikka hän oli saanut paljon ennakkotietoa.

”Niin harvaanasuttu maa ja järviä ja metsiä on paljon. Saamme tosi hyvän käsityksen siitä, mitä Suomi on. Puhdas, turvallinen, hiljainen.”

”Saksalaiset lomailevat paljon Mallorcalla, mutta moni on kyllästynyt kuumuuteen ja tungokseen. Suomi on houkutteleva vaihtoehto massaturismille."

Lounaalla Mäntyharjun Miekankoskella ryhmälle kerrotaan, että nyt syyskuussa on tosi hiljaista, mutta kesällä kunnan väkiluku moninkertaistuu, kun mökkiläiset saapuvat. Angelika Werner kysyy, onko täällä silloin niin ruuhkaista, että joutuu käyttämään kyynärpäitä, että saa tietä. Suomalaisia naurattaa. Sellaisesta ei ole pelkoa.

Puumalan Sahanlahdessa vieraita odottavat minimessut. Osa Berliiniin lähtevistä yrityksistä on tuonut tuotteitaan maistettaviksi.

Klier ja Jacob ovat haltioissaan Savonlinnan Marjamarkkinoinnin tattisipseistä ja puolukkahillosta.

Vasta vuoden päivät toiminut yritys aikoo lähteä esittelemään tuotteitaan Saksaan. Klier lupaa tuoda suomalaisille vastalahjaksi omatekoista kvittenihilloaan. ”Berliinissä tavataan!”

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT