Maatalous

MT analyysi: Väite katovuoden hyvästä viljatilistä ei toteudu käytännössä

Maatalous 13.09.2018

Tilastokeskuksesta eläköitynyt Ilkka Lehtinen väittää blogissaan, että katovuodesta huolimatta viljatili on kahta edellistä selvästi parempi.


Lari Lievonen
Lähes kaksi kolmasosaa tänä vuonna puidusta viljasta päätyy karjan rehuiksi.

Tilastokeskuksen eläkkeelle keväällä jäänyt hintaindeksien asiantuntijan Ilkka Lehtinen hätkähdytti alkuviikolla, kun hän kirjoitti Tilastokeskuksen verkkosivujen blogissaan "Katosadosta kelpo tili".

Lehtinen laskee, että maatilojen viljatili on 45–60 miljoonaa euroa suurempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Vaikka sato jäi pieneksi, vahvistuneet viljan hinnat nostavat viljelijöiden saamat viljatulot viime vuosia paremmiksi.

Jokainen viljanviljelijä toivoo samaa, mutta arki näyttää toiselta valtaosalle tiloista. Osa tiloista voi saada kelpo tilin, mikäli säät ovat suosineet ja sato on tavanomainen.

Kansantalouden mittarein Lehtisen laskelma voi pitää paikkansa, mutta se on vain teoriaa. Kaiken kukkuraksi laskelmissa on epätarkkuutta ja muun muassa sadon määrät poikkeavat Luken tiedoista. Blogin otsikkokin on epätarkka. Viljatilin sijasta pitäisi puhua viljasadon arvosta.

Blogeissa on tapana kärjistää asioita ja aktiivisesti kirjoittava Lehtinen on tottunut yksinkertaistamaan ja kansantajuistamaan.

Lehtisen laskutapa tarkoittaa, että tiloilla omaan käyttöön korjatusta rehuviljasta saadaan eläimille syötettynä sama hinta kuin ostajille toimitetusta. Jotta näin on, silloin markkinoiden pitäisi toimia ja esimerkiksi lihan, maidon ja munien hintojen hypätä roimasti ylöspäin viljan hinnan mukana.

Sikayrittäjien Martin Ylikännö laski keskiviikkona, että sianlihan tuottajahintaan tarvitaan välittömästi 30 senttiä lisää lihakiloa kohti.

Lähes kaksi kolmasosaa tänä vuonna puidusta viljasta päätyy uusimman viljataseen (VYR 31.8.) mukaan karjan rehuiksi.

MT laski Lehtisen tapaan viljatilin suuruuden kolmella tavalla: viljan kokonaissato, tiloilta myytävä vilja sekä tiloilta muualle kuin rehuteollisuuteen menevä vilja. Luvut perustuvat VYR:n ja Luken tietoihin.

Laskelmassa on käytetty Hankkijan lupaamia keskihintoja syyskuun 10. päivänä vuosittain. Lehtinen käyttää kahtena edellisvuonna Luken tuottajahintoja syyskuulta. Niistä näyttävät puuttuvan rahtikulut, jotta hinnat olisivat vertailukelpoisia Hankkijan tämän syksyn tarjousten kanssa.

Kokonaissadon arvo on samansuuntainen Lehtisen kanssa, 20–50 miljoonaa euroa enemmän kuin kahtena viime vuonna.

Kun katsotaan asiaa tilojen talouden kannalta ja arvioidaan myyntiin tulevaa viljaa, tilille kertyvä summa on jäämässä hieman pienemmäksi kuin vuosi sitten ja parikymmentä miljoonaa euroa edellisvuotista pienemmäksi.

Vielä heikommin menee, kun luvuista jätetään pois myös rehuteollisuuteen myyty ja tiloille palautuva vilja.

Lehtinen kirjoittaa viljasadosta ja kelpo tilistä. Viestiä voi tulkita niin, että viljatiloilla menee hyvin.

Luken Taloustohtorin kannattavuusluvut kertovat muuta.

Viljatilojen kannattavuuskerroin jäi viime vuonna 0,11:een ja edellisenä 0,03:een. Vaikka tulos olisi tänä vuonna samaa luokkaa, vaikea sitä on silti kelpo tilinä pitää.

Tuskin palkansaaja hihkuu ilosta, jos satasen sijasta tilille tulee kymppi. Viljan hintojen nousu antaa viljaa viljeleville ehkä sen kympin.

Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kymppikin jää haaveeksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit