Maatalous

Vesiensuojeluhanke päättyy, lopputuloksena tiukka suositus: Peltojen kipsikäsittely käyttöön heti

Vuosittain käsittelyllä voitaisiin pidättää peltoihin jopa 300 tonnia fosforia, joka nykyisin karkaa vesistöihin.
Kipsikäsittelyyn soveltuvat samat koneet, joilla levitetään lantaa tai kalkkia.

Kipsin levitys pitäisi ottaa nopeasti laajamittaiseen käyttöön peltojen ravinnevalumien ehkäisyssä. Kipsikäsittelyn tulisi olla keskeisenä toimenpiteenä ainakin ensi vuonna alkavassa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa.

Lisäksi kipsikäsittely pitäisi ottaa runsaan kahden vuoden päästä alkavalla EU-ohjelmakaudella yhdeksi ei-tuotannollisten investointien korvausten kohteeksi.

Toimien pitää kuitenkin olla vapaaehtoisia.

Näin korostavat Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen ja Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoistutkija Petri Ekholm.

Perusteluna kipsikäsittelyn nopealle laajentamiselle on heidän mukaansa kipsikäsittelyn tehokkuus ja turvallisuus. Sen avulla voitaisiin vähentää vuosittain jopa 300 tonnia pelloilta Itämereen päätyvää fosforikuormaa.

Ollikainen ja Ekholm esittelivät perjantaina aamupäivällä Helsingissä kolmivuotisen Save-hankkeen (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä) tuloksia.

Alkuvaiheessa kipsikäsittely tulisi aloittaa Ollikaisen mukaan Saaristomeren valuma-alueelta ja edetä sen jälkeen Selkämeren ja Suomenlahden valuma-alueille.

Kaikille Suomen pelloille käsittely ei kuitenkaan sovi. Sitä on mahdollista hyödyntää noin neljänneksellä Suomen peltopinta-alasta.

Jotta toimenpide kohdistuisi oikeille lohkoille, sähköisen haun yhteyteen pitää luoda lohkon soveltuvuuden varmistava toiminto, hankkeen loppuraportissa todetaan.

Erityisesti käsittely hyödyttäisi Saaristomeren rannikkovesiä.

"Kipsin avulla tämä kuormitus (maatalouden ravinnehuuhtouma Saaristomereen) saataisiin viimein vähenemään", Ekholm korostaa.

Jos kipsikäsittely yleistyisi Save-hankkeen loppuraportissa kaavaillulla tavalla ja Suomen fosforikuormitus vähenisi 300 tonnilla, Suomi pystyisi kerralla leikkaamaan päästöistään Itämeren suojelukomission Helcomin suosittaman määrän.

Samalla Suomi saavuttaisi omat vesien- ja merenhoidon tavoitteensa fosforipäästöjen vähentämisestä.

Koska kipsikäsittely vähentää eroosiota, fosforin ohella pellolla pysyy paremmin myös peltomaahan sitoutunut hiili.

Vaikka Save-hankkeessa onkin päädytty kipsikäsittelyn nopeaan käyttöönottoon, käsittelyt pitää porrastaa sekä alueellisesti ja ajallisesti usealle vuodelle. Näin kipsin kuljetus ja levitys saadaan järjestettyä joustavammin.

Hankkeessa testatun kipsin on toimittanut Yaran Siilinjärvellä sijaitseva lannoitetehdas, jonka alueella kipsiä on Suomen peltokäytölläkin kymmeniksi vuosiksi.

Siitä huolimatta tarkoituksena ei ole pedata Yaralle yksinoikeutta kipsin toimittamiseen, vaan kipsin toimittamisesta pitäisi hankkeen loppuraportin mukaan järjestää EU:n laajuinen tarjouskilpailu.

"Kipsi ja sen kuljetus toteutetaan julkisena hankintana. Tarjouskilpailu on kustannustehokkain tapa järjestää kipsin hankinta ja toimittaminen", Save-hankkeen julkaisemassa tiedotteessa korostetaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tärkeät opit käyttöön

Ilmastopaneeli vyöryttää vastuun päästöleikkauksista kuluttajien harteilta päättäjille – Näin Suomen on mahdollista nollata kansalaisten päästöt

Lukijalta: Jos maatalous pilaa Itämeren, miksi Suomen maatalousmaakuntien Pohjanlahti on hyvässä tilassa?