Maatalous

Suomen Lammasyhdistys täyttää pyöreitä – takana jo vuosisata lampaiden ja vuohien hyväksi

Maatalous 07.11.2018

Suomalaisen lammastalouden voisi karkeasti jakaa kahteen erilaiseen tilatyyppiin. On suuria, yli sadan uuhen ammattimaisia, erikoistuneita lammastiloja, sekä pieniä harrastuslampoloita.


Pia ja Anssi Parikan tilalla on yhteensä 300 uuhta.

Suomen Lammasyhdistys ry viettää tänään 100-vuotisjuhlaansa. Vaikka yhdistyksen nimi ja koko suomalainen lammastalous ovat muuttuneet vuosisadan aikana paljon, ovat pääperiaatteet pysyneet samoina.

Suomen Lammas- ja Vuohenhoitoyhdistys perustettiin vuoden 1918 loppupuolella kehittämään ja jakamaan lammasosaamista.

Hyvälaatuisen villan ja lihan saannin turvaamiseksi perustettu yhdistys halusi panostaa jalostukseen ja lammasainekseen. Aikana, jolloin tiloilla lampaita oli lähinnä oman ja lähiympäristön tarpeisiin, oli oman pässin käyttäminen tavallista.

……

Nykyisin suomalainen lammastalous on hyvin erilaista kuin silloin. Tilat ovat yhä ammattimaisempia kuin aiemmin ja niitä käytetään muuhunkin kuin vain villan ja lihan tuottajina, kuten esimerkiksi maisemanhoidossa.

"Suomalaisen lammastalouden voisi karkeasti jakaa kahteen erilaiseen tilatyyppiin. Suomessa on suuria, yli sadan uuhen ammattimaisia, erikoistuneita lammastiloja, sekä pieniä harrastuslampoloita", Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Petri Leinonen toteaa.

Vaikka voisi luulla noin suuren vaihtelun hankaloittavan yhteisen yhdistyksen toimintaa, on Leinonen toista mieltä.

"Suuri erilaisten tilojen määrä on yhdistykselle voimavara. Se vaatii oman toiminnan tarkastelua, pohdintaa siitä tuleehan kaikki huomioitua, mutta on samaan aikaan rikkaus yhdistykselle, lampureille ja alan PR-kuvalle", hän sanoo.

……

Lammasyhdistyksen päätoimenkuva sata vuotta perustamisen jälkeen on toimia yhdyssiteenä lampureiden ja aluekerhojen välillä. Se tarkoittaa Lammaspäivien järjestämistä, Lammas ja Vuohi -lehden toimittamisen, koulutuksia, PR-työtä, ulkomaanyhteistyötä ja ajankohtaista yhteiskunnallista vaikuttamista.

"Niin pienten kuin suurten katraiden omistajissa on huippuammattilaisia. Tavoitteena on saada jaettua tietoa kaikille erilaisen vertaisoppimisen ja yhteistyön kautta", Leinonen toteaa.

Lampureiden kesken vallitsee hyvä yhteishenki, joten toisilta oppimisen pitäisi olla helppoa. Vaikka tiloja on yhtä monta erilaista kuin tilallisiakin, ei vastakkainasetteluja ole tullut.

"Lampurit ovat syy siihen, miksi valitsimme lampaat omalle tilalleni. Yhteishenki ja yhteistyö on niin hyvää, että se sai tekemään viimeisen päätöksen", Leinonen kiittelee.

Lammasyhdistys suuntaa tulevaisuuteen tavoitteenaan pysyä ajan hermolla ja toimintaansa kehittäen.

"Uskon että Lammasyhdistys voi juhlia 200-vuotisjuhlaansa. En kuitenkaan ennusta millaista lammastalous silloin on, sillä koko ala on muuttunut niin paljon jo tämän sadan vuoden aikana", Leinonen toteaa naurahtaen.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT