Maatalous

EU:n suunnittelemat kasvinsuojeluaineiden kieltämiset aiheuttaisivat valtavat satomenetykset Suomessa

Maatalous 12.11.2018

Öljykasveilla ja vihanneksilla koko sadot voisivat tuhoutua hyönteisten iskiessä. Viljasadot pienenisivät kasvinsuojeluteollisuuden arvion mukaan kymmeniä prosentteja.


Kirpat syömässä rypsiä. Öljykasvien viljely muuttuisi todella hankalaksi ilman kasvinsuojeluaineita.

Suomen kokonaissato pienenisi keskimäärin 41 prosenttia jo muutaman vuoden päästä, jos pahimmat uhkakuvat toteutuvat ja EU kieltää tukuittain kasvinsuojeluaineiden tehoaineita.

Samalla viljelyn muuttuvat kustannukset nousisivat keskimäärin 19 prosenttia.

EU on tiukentanut lainsäädäntöä tehoaineiden hyväksynnässä. Taustalla on muun muassa huoli erilaisten syöpien lisääntymisestä.

Kasvinsuojeluteollisuus ry:n mukaan on arvioitu, että EU:ssa nyt käytössä olevista 224 tehoaineesta 75 poistuu muutaman vuoden sisällä. Suomessa näistä 75:stä on käytössä 36.

Euroopan kasvinsuojeluteollisuus ECPA on teettänyt selvityksen, jossa on arvioitu tehoaineiden poistumisen vaikutuksia Euroopassa. Suomeen vaikutusten arvioidaan olevan Keski-Eurooppaa suurempia lyhyen kasvukauden takia.

Tehoaineiden vähentymisellä olisi vaikutusta niin tautien, tuholaisten kuin rikkakasvien torjuntaan viljelykasveilla. Se aiheuttaisi ongelmia sekä juolavehnän ja hukkakauran että leveälehtisten rikkakasvien torjunnassa.

Viljan nokitautien, punahomeiden ja laikkutautien torjunta ja hallinta hankaloituisi.

Jos kaikki uhkakuvat toteutuisivat, vehnän keskisato laskisi Suomessa 28 prosenttia ja ohran 34 prosenttia, kertoi selvityksen tuloksia esitellyt markkinointipäällikkö Arto Markkula Syngentalta torstaina Kasvinsuojeluteollisuuden järjestämässä seminaarissa.

Kauralla ja rukiilla satotappiot olisivat pienempiä.

Öljykasveilla ongelmia tulisi rapsikuoriaisten, kirppojen ja pahkahomeen torjunnassa. Tuholaiset voivat runsaana esiintyessään käytännössä tuhota öljykasvisadon.

Markkulan mukaan nykyisellä viljelyalalla saataisiin jatkossa vain kolmannes öljykasvien nykysadosta, jos tehoaineiden kiellot etenisivät pelätyllä tavalla.

Perunalla yleisesti esiintyvien lehtipoltteen ja perunaruton torjunta olisi hankalaa ja niiden aiheuttamien riskien hallinta jopa mahdotonta.

Erikoiskasveilla, vihanneksilla ja marjoilla, tulee ongelmia ensimmäiseksi laadun ja sen jälkeen määrän kanssa. Esimerkiksi porkkanat kokisivat kovia.

ECPA:n selvityksessä arvioidaan, että aineita voi poistua käytöstä jo seuraavan kahden–neljän vuoden aikana huomattavia määriä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan muutoksia tuskin näin nopeasti tapahtuu.

Aikajänteellä on merkitystä, sillä uusien korvaavien aineiden kehittäminen vie vähintään kymmenen vuotta.

Riskiksi muodostuu, haluavatko yritykset enää investoida Eurooppaan, jos tehoaineita koskevat säännöt voivat muuttua jo niiden kehitystyön aikana.

EU:n politiikka näyttäytyy ristiriitaisena.

Kasvinsuojeluaineiden kieltäminen lisäisi maan muokkausta, mikä taas lisäisi hiilen karkaamista maasta ilmaan sekä ravinnehuuhtoumia, pohti johtava asiantuntija Sari Peltonen Pro Agriasta.

Lisäksi EU suhtautuu kasvinjalostuksessa kielteisesti geenieditointiin, jolla voitaisiin vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Sadon laatu heikkenisi väistämättä tehoaineiden kieltämisen mukana. Heikompilaatuista ruokaa voisi olla vaikea perustella kuluttajille, vaikka moni kuluttaja haluaisi kieltää torjunta-aineita.

Jos tehoaineita kielletään EU:ssa, ei alueelle saisi tuoda muualta maailmasta ruokaa, jonka viljelyssä kyseisiä aineita on käytetty, maanviljelijä Petri Lintukangas toivoo.

Ilmaston lämpenemisen myötä kasvinsuojelun työkalupakkia olisi saatava entistä laajemmaksi eikä pienemmäksi, hän pohtii.

Tuoteryhmäpäällikkö Katri Haavikko Hankkijalta uskoo täsmäviljelyn ottavan reippaita harppauksia, jolloin kasvinsuojeluaineita käytettäisiin entistä tarkemmin ja hehtaaria kohti käytettävät määrät laskisivat selvästi.

"Olisi todella surullista, jos silloin ei enää olisi aineita mitä käyttää."

Viljelypäällikkö Kimmo Pusa perunanjalostaja Finnamyliltä toteaa ennakoitavuuden häviävän täysin, jos satomäärät voivat heilahdella täyskadosta hyvään satoon.

Silloin teollisuuden on vaikea tehdä asiakkaidensa kanssa sopimuksia etukäteen, koska tuotantomäärät olisivat hyvin epävarmoja sadonkorjuuseen saakka.

Vaikka tehoaineita kiellettäisiin, niille voi hakea hätälupaa, ja tarvittaessa viranomaiset lupia myöntävät.

Viime vuosina hätäluvat ovat yleistyneet EU-maissa merkittävästi, ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista kertoo.

Yleisöstä nousi epäilys, kuka valmistaisi normaalioloissa kiellettyä tuotetta. Vaikka hätälupa mahdollistaisi käytön, se ei paljon viljelijää auttaisi, jos tuotetta ei saisi mistään ostettua.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT