Maatalous

Karjamarkkinoita järjestettiin Belgiassa jo Aurinkokuninkaan aikana – Kovinta huutoa ovat nyt 2000 euron belgiansiniset

Keskiaikaiset markkinat ovat useille tuottajille hyvä lisätulojen lähde mutta suurimmalle osalle vain harrastus ja perinne.
Dirk Martens
Karjamarkkinoiden kysytyimpiä eläimiä ovat belgiansiniset naudat. Ne maksavat noin 2 000 euroa eläimeltä.

Belgiassa myydään merkittävä määrä liha- ja lypsykarjaa sekä hevosia julkisilla markkinoilla.

Yhdet perinteisimmistä karjamarkkinoista Sint-Lievens-Houteminissa on kirjattu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Unescon status on lisännyt maatalousturismia hollanninkielisessä Sint-Lievens-Houtemin kylässä merkittävästi: keskusaukiolle ovat nousseet maan suurimmat suurten eläinten myyntiin erikoistuneet ulko­ilmamarkkinat.

Belgialaiset tilalliset kokoontuvat kylän torille kauppaamaan eläimiään niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin asiakkaille. Tänä vuonna myynnissä on arvioilta 1 200 lehmää ja 600 hevosta.

Karjan julkinen myynti houkuttaa kahden päivän ajan kylään kymmeniä tuhansia vierailijoita. Suurin yleisöryntäys on ensimmäisen tunnin aikana, kun ammattilaiset tulevat valitsemaan päältä parhaat eläimet.

Paikallinen maidon- sekä naudanlihantuottaja Wim Van Hoecke on saanut myytyä toisen markkinapäivän aamuna runsaasta sadasta myynnissä olevasta lehmästään lähes puolet.

”Parhaat yksilöt menivät heti kättelyssä, kun messujen ovet avautuivat. Sade tosin ei enteile tänään hyvää kauppapäivää, mutta meille on muodostunut vuosien saatossa jo vakioasiakaskunta”, hän kertoo.

Karjamarkkinoiden arvokkaimmat ja halutuimmat yksilöt ovat maan erikoisuuksia – belgiansinisiä. Rotu tunnetaan erityisen lihaksikkaasta olemuksestaan, koska naudan painosta yli 70 prosenttia on lihaa. Maito­roduilla osuus on tyypillisesti noin puolet.

Suomessa rodun käyttöä vältetään sen poikimisvaikeuksien vuoksi.

Van Hoecken myymistä eläimistä eniten kyselyä on tullut juuri belgiansinisten perään. Niiden hinta hipoo markkinoilla 2 000 euroa eläimeltä.

”Belgiansinisten lisäksi kysyntää on nuorilla hiehoilla. Niiden hinnat vaihtelevat 1 300 ja 1 800 euron välillä mutta tinkaus kuuluu tiiviisti ostokulttuuriin.”

Belgiassa suurten eläinten myyminen markkinoilla on tavallista. Sint-Lievens-Houtemin vuosittaisten messujen lisäksi eläimiä kaupataan viikoittaisilla karjamarkkinoilla.

Ajoittain markkinoilla on myynnissä myös tuotantoeläinten spermaa.

”Kaikkien eläinten mukana tulevat viralliset paperit. Mitään pimeää bisnestä tämä ei ole, vaan kaikki tehdään huolellisesti alusta loppuun”, Van Hoecke valaisee.

Sint-Lievens-Houtemin karjamarkkinat ovat useille maan tuottajille hyvä lisätulojen lähde mutta suurimmalle osalle vain harrastus sekä jokavuotinen perinne, jolla mainostetaan oman tilan toimintaa.

”Osallistuminen markkinoille tuo mukanaan julkisuutta. Samalla pääsee tapaamaan ystäviä ja kollegoita.”

Sint-Lievens-Houtemin markkinat järjestetään vuosittain aina samaan aikaan marraskuussa. Ensimmäisen kerran markkinat järjesteltiin jo keskiajalla, jolloin kylään kokoonnuttiin uskollisiin menoihin kunnioittamaan paikallista pyhimystä.

Ostajat tietävät saavansa perinteisiltä markkinoilta hyvälaatuista karjaa.

”Tämä tori on hyvin tunnettu kauppapaikka. Monelle ostajalle on tärkeää saada sanoa, että eläimet on ostettu juuri Houtemista”, Van Hoecke uskoo.

Suomessa julkisia karjamarkkinoita ei pidetä. Yhtenä syynä tähän on tautien leviämisriski.

”Nykymaailmassa julkiset karjamarkkinat ovat riskialttiita tautien leviämisen kannalta, kun usean tilan eläimet tuodaan yhteen samaan katokseen ja vierekkäin. Mikäli ostaja ei ole tuttu, eläinten myyjä ei voi tietää, millaisiin oloihin myyty eläin menee”, MTK:n kotieläinasiamies Tarja Bäckman kertoo.

Kahden tilan välinen eläinten myynti tai tunnustettujen välityspalvelujen käyttö onkin Bäckmanin mielestä parempi käytäntö.

”Belgian markkinoillakin kyse tuntuu olevan enemmän sosiaalisesta tapahtumasta ja perinteestä, koska tapahtuman taloudellinen merkitys myyjille ei ollut suuri.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hämeenkoskella toinen säilörehusato kypsyy noin viikon myöhässä kuivuuden takia

Elämän pienistä, suurista iloista

Viskaalin tila uskoo lähiruokaan ja lähiteurastukseen – Muhokselle kaksi uutta jättinavettaa