LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Ollikkalan sikatilalla otettiin käyttöön immunokastraatio – karjuporsaiden kiveksiä ei enää leikata

Karjuporsaat kastroidaan siksi, että osa niistä kehittää muuten lihaansa niin sanotun karjunhajun.
Markku Vuorikari
Saksassa on päätetty, että karjuporsaiden kirurginen kastraatio sallitaan jatkossa vain nukutuksessa. Päätös pakottaa muunkin Euroopan pohtimaan suhtautumistaan kastrointiin.

Ollikkalan sikatila Vihdissä on ottanut käyttöön immunokastraation eli karjuporsaiden kastroinnin rokotteen avulla. Yrittäjä Veera Ollikkala on erittäin tyytyväinen tuloksiin.

"Meillä koko tuotanto perustuu eläinten hyvinvointiin, joten tämä menetelmä sopii meille parhaiten", Ollikkala toteaa.

Ollikkalan tila on aukonut uusia uria ennenkin. Se otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön sikojen vapaaryhmäporsituksen.

Tila myy tuotteitaan suojatulla Olkipossu-tuotemerkillä. Lihaa voi ostaa suoraan tilalta, Reko-renkaista sekä Vapaapossu-tuotemerkillä valtakunnallisesti S-ryhmän kaupoista.

Suomessa suurin osa tiloista kastroi tällä hetkellä karjuporsaat kirurgisesti eli leikkaa kivekset pois. Toimenpiteen yhteydessä annetaan kipulääkitys, MTK:n sikaverkoston vetäjä Taru Antikainen kertoo.

Karjuporsaat kastroidaan siksi, että osa niistä kehittää muuten lihaansa niin sanotun karjunhajun. Se ei vaikuta lihan makuun, mutta löyhähtää lihan paistajan nenään niin pahasti, että liha jää syömättä.

Karjulta haisevaa lihaa ei siis voi myydä tuoretiskissä, mutta sitä voidaan käyttää kypsennetyissä lihavalmisteissa.

Sekä tuottajan että eläimen näkökulmasta paras vaihtoehto olisi täysi kastroimattomuus, Antikainen toteaa.

Jos kastroinnista luovuttaisiin kokonaan, karjunhajuiset yksilöt pitäisi löytää ja poimia pois teurastamon linjastolta.

Sitä varten on jo pitkään kehitetty niin sanottua teollista nenää, Antikainen kertoo. Sen kaupallistaminen vaatisi vielä pääomaa.

Aiemmin karjuporsaat kastroitiin Ollikkalassakin kirurgisesti. Työn teki eläinlääkäri. Käytössä oli paikallispuudutus sekä kaksi kipulääkettä, kastraatiopäivänä ja sen jälkeisenä päivänä.

"Porsaat reagoivat itse kastraatiotilanteeseen melko vähän, mutta toipumiseen meni useampi päivä. Koimme, että lääkitys ei täysin poistanut kipuja", Ollikkala kertoo.

Kemiallinen kastraatio tehdään rokotteen avulla. Se käynnistää eläimessä vasta-ainetuotannon, joka estää sian oman hormonierityksen.

Ollikkalassa immunokastraatiota on nyt käytetty neljälle ryhmälle. Ensimmäinen on jo teurastettu.

"Lihasta ei ole tullut yhtään negatiivista palautetta teurastamolta tai kuluttajilta", Ollikkala kertoo.

Menetelmä on lisäksi poikinut hyvinvointia ja terveyttä lisääviä asioita, joita tilalla ei osattu odottaa.

"Se on pienentänyt infektioriskiä selvästi. Esimerkiksi niveltulehdukset ovat vähentyneet."

Rokotusta varten Ollikkalassa kehitettiin häkki, jonka läpi jokainen sika kulkee. Hallituissa oloissa voidaan varmistaa, että rokote menee siihen kohtaan ja siihen syvyyteen ihossa, mihin pitääkin.

Pistokset annetaan 13 ja 17 viikon ikäisenä.

Tällä hetkellä yksi rokotuskerta vie vähemmän aikaa kuin aiempi kirurginen kastraatio, Ollikkala kertoo.

"Ja eläinten stressitila on paljon pienempi, varsinkin toisella rokotuskerralla, kun tilanne on niille jo tuttu."

Immunokastraatio on Ollikkalan mukaan menetelmänä hiukan kalliimpi kuin tilan aiemmin käyttämä.

"Aiemmin meillä meni rahaa paikallispuudutteisiin ja kipulääkkeisiin. Rokotteeseen menee vähän enemmän."

Toisaalta antibioottien käyttömäärä on vähentynyt huomattavasti.

Ollikkala uskoo myös kasvutulosten paranevan.

"Tutkimusten mukaan karjun rehuhyötysuhde on leikkoa parempi, kasvu nopeampaa ja lihakkuus parempi." Hän arvioi näiden ominaisuuksien säilyvän, vaikka karjuporsaan puberteetti rokotuksella estetään.

Tilan uusi kastraatiomenetelmä on Ollikkalan mukaan herättänyt paljon mielenkiintoa sekä kuluttajissa että tuottajissa.

Hän toivoo, että muutkin tilat rohkaistuisivat kokeilemaan immunokastraatiota.

Suurin kynnys menetelmän yleistymiselle on Ollikkalan arvion mukaan se, että porsaat syntyvät eri tilalla kuin kasvavat. "Molempien pitäisi sitoutua tähän."

Teknisesti menetelmä sopii hänen mukaansa isoillekin tiloille, kunhan menettelytavat mietitään kullekin sopiviksi.

"Nyt katse kohdistuu teurastamoihin. Sieltä pitäisi löytyä kannustusta, jotta toimenpide olisi tilatasolla kannattava."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aarre: Jo kansanparantajat luottivat puolukkaan – kirpeä marjamme ansaitsee yhä superruuan tittelin

Selkäkivut saavat monet suuntaamaan lääkärin vastaanotolle – vakuutuslääkäri kertoo, miten pidät huolta selästäsi

Talous on liian tärkeä aihe vaiettavaksi