Maatalous

Pelson vankilan maatilan kohtalo edelleen epävarma – vankilan johto toivoo nopeaa ratkaisua

Pelson vankilan maatila on ollut tärkeä osa vankien kuntouttamista takaisin yhteiskuntaan. Lisäksi sen tekemä alkuperäisrotujen säilyttämistyö on merkittävää.
Pekka Fali
Pelson vankilan maatilalla asustaa yli 100 uhanalaista lapinlehmää.

Pelson vankilan maatilalla eletään epätietoisuuden aikaa. Hallitus on keväisessä kehysriihessään päättänyt säilyttää Pelson vankilan, mutta uuden rakennuksen sijoituspaikka on vielä epävarma.

Vankilan apulaisjohtaja Nina Karppinen kertoo, että osa nykyisistä tiloista on sisäilmaongelmien vuoksi toimintakiellossa.

"Toivottavasti päätös uuden vankilan sijoituspaikasta tulee vielä tämän vuoden puolella. Vaihtoehtoina ovat Vaalan kirkonkylän ympäristö ja Pelso, jossa nykyinen vankila on," hän kertoo.

Pelson vankila on Suomen viimeinen korpivankila. Siellä on myös toimiva maatila, jossa tehdään merkittävää alkuperäisrotujen säilytys-, jalostus- ja geenipankkityötä.

Maatilan kohtalo on uuden vankilan suunnitelmissa avoin.

"Jos vankila päätetään rakentaa keskustaan, ei tilaa ja karjaa voi tässä mittakaavassa sinne siirtää", Karppinen toteaa. Hän lisää, että vaikka uusi rakennus rakennettaisiin Pelsolle, olisi karjan kohtalo silti epävarma.

"Siinä tapauksessa kaikki toiminnot mietitään uudelleen."

Suomen Alkuperäiskarja ry on huolissaan rotujen säilymisestä, jos maatilatoiminta vankilalla loppuu.

Tilalla on tällä hetkellä yli 100 yksilöä uhanalaista pohjoissuomenkarjaa, suomenlampaan kaikki värilinjat ja kainuunharmaksen yksilöitä.

Vaihtoehto on siirtää eläimet tavallisille maatiloille, jossa haasteena on linjojen säilyminen.

"Silloin kaikki on tilallisten harteilla ja kiinni siitä, miten he jaksavat eläimiä jalostaa. Varsinkin lammaspuolella jalostus aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä ja kustannuksia, joka koettelee jaksamista", yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kuukasjärvi toteaa.

Vankilan navetassa pitkän työuran tehnyt Kuukasjärvi on luonnollisesti huolestunut ja harmissaan karjan kohtalosta.

"Olen 30 vuotta tehnyt töitä, jotta nämä lehmät saadaan puskanpurijoista oikeiksi lypsylehmiksi. Nyt niiden kohtalo on vaakalaudalla."

Vankilan johto on tyytyväinen siihen, että uusi vankila ylipäätään rakennetaan Vaalan kunnan alueelle.

"Tärkeintä on, että vankilatoiminta täällä säilyy ja henkilöstö saa pitää työpaikkansa", Karppinen toteaa.

Eläimet ovat rangaistustaan kärsiville vangeille tärkeitä. Karppisen mukaan halutuimmat työpaikat ovat olleet navetta ja lampola.

"Työskentely on tärkeä osa takaisin yhteiskuntaan kouluttautumista. Se, että herätään aamulla ja aamupalan jälkeen lähdetään töihin, on hyvää opettelua vankilan jälkeistä elämää varten. Eläimillä on myös terapeuttinen vaikutus", hän toteaa.

Vankilan johto toivoo ministeriöltä mahdollisimman nopeaa ratkaisua uuden vankilan sijoituspaikasta, varsinkin eläinten kannalta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomen Kuvalehti: Lapista löytynyt elävä vesikirppulaji, jonka luultiin kuolleen sukupuuttoon

Näitkö äärimmäisen uhanalaisen pyöriäisen? Itämeren ainoasta valaslajista kerätään jälleen havaintoja

Uhanalaisten lajien määrä ei käy ekologisuuden mittariksi