Maatalous

Jättikieliä ja ylimääräisiä nikamia – eläinten geenimuuntelulla on tahattomia seurauksia

New York Timesin mukaan käynnissä on noin tusinan verran geenimuunteluun perustuvia tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena on antaa eväät kaupan hyllylle soveltuvien eläintuotteiden kehittämiseksi.
Kiinalaistutkijat muokkasivat merinolampaan geenejä saadakseen toisenlaista villaa.

Eläinten geenimuuntelulla on ollut maailmalla tahattomia seurauksia.

Kiinalaistutkijat huomasivat, että tietty geeni rajoitti kanien lihasten kasvua. Poistamalla geenin he saivat lihantuotantoa varten suurempia eläimiä.

Samalla kanit saivat kuitenkin outoja piirteitä: niiden kieli kasvoi epätavallisen suureksi. Samantyyppiset kokeet kiinalaisilla sioilla saivat osan niistä kasvattamaan ylimääräisen nikaman.

Vielä markkinoilta ei saa geenimuunnelluista eläimistä tehtyjä tuotteita.

Erityisesti geenimuunnellun eläimen lihan syöminen herättää kuluttajissa epäilyksiä. Siksi teknologian on ajateltu soveltuvan helpommin sellaisten eläinten jalostukseen, joita ei syödä.

Tutkijat Kiinan itäosissa Xinjiangin alueella ovat muunnelleen merinolampaan geenejä. Editoimallla ASIP-nimistä geeniä on mahdollista vaikuttaa lampaan villan väriin. Tutkijoiden tavoitteena oli luoda uusia rotuja joilla on tummempi villa, jotta valkoista villaa ei tarvitsisi värjätä.

Ilmeni, että villan väristä vastaavat geenit olivat yhteydessä myös lisääntymiskykyyn.

Vain neljänneksellä geenimuunnelluista lampaista raskaus kesti poikimishetkeen saakka. Myös värin osalta tulokset olivat epävakaita: yksi lammas oli valkoinen, kaksi enimmäkseen mustaa ja kolmella oli pandamaisen laikukas väritys.

Yleisesti ottaen mitä isompia eläimet ovat, sitä isompia ovat myös komplikaatiot. Uudessa-Seelannissa maatalouden tutkimuslaitoksessa lehmien lämpöstressiä yritettiin vähentää geenimuuntelun avulla.

Niiden genomista poistettiin väriin vaikuttava aminohappo. Tavoitteena oli saada lehmistä vaaleampia, jolloin ne heijastaisivat auringon energiaa pois tehokkaammin.

Molemmat vasikat menehtyivät. Toisessa kokeessa kylmään ilmanalaan sopeutuneen Angus-naudan geenejä yritettiin muovata tropiikkiin sopivammiksi. Toinen kokeissa käytetyistä vasikoista kuoli ennenaikaisesti. Tutkijat käyttivät hyväksi kloonausteknologiaa, mikä on voinut myös vaikuttaa vasikoiden heikkoon kuntoon.

New York Timesin mukaan käynnissä on noin tusinan verran geenimuunteluun perustuvia tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena on antaa eväät kaupan hyllylle soveltuvien eläintuotteiden kehittämiseksi.

Osa niistä voi myös parantaa eläinten hyvinvointia: nautojen muovaaminen luontaisesti sarvettomiksi vähentäisi nupoutuksen tarvetta. Jos kivunlievitys ei ole kunnollinen, nupoutettu vasikka tuntee särkyä vielä päiviä toimenpiteen jälkeen.

Geenimuunteluun liittyy vielä lukuisia kysymysmerkkejä. Osa GM-teknologian kannattajista taas sanoo, että geenimuuntelu on kuin jalostusta – ainoastaan nopeampaa.

"Ihmisillä on pitkä historia luonnon muokkaamisessa, millä on ollut kaikenlaisia tahattomia seurauksia", sanoo tutkija Lisa Moses Harvardin bioetiikan tutkimuslaitokselta the Wall Street Journaille.

"On ylimielistä olettaa, että tiedämme mitä olemme tekemässä ja että voisimme ennustaa haittavaikutukset."

Asiasta uutisoi ensin the Wall Street Journal.

Lue lisää

Asiantuntija: Uusissa geenitekniikoissa mutaatio voidaan kohdistaa haluttuun kohtaan – siirtyvätkö kasvinjalostusyritykset pois EU:sta tiukan sääntelyn vuoksi?

Uudet jalostustekniikat tulevat – EU laahaa perässä

"Eurooppa törmää seinään jos asenteita ei muuteta" — MTK-Etelä-Savon kokouksessa heräsi huoli eurooppalaisen maatalouden jäämisestä jalkoihin

Pelastaako hampurilainen kasvinjalostuksen?