LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Eläinten hyvinvointi on ykkösasia – Kaltevassa navetassa märehtii tyytyväinen lypsykarja

Maidontuottaja Riku Tella kauhistutti rakennussuunnittelijoita tahtomalla kaltevan pihaton. Syy oli eläinten hyvinvointi, kuten isännän muissakin ratkaisuissa.
Saara Lavi
Ruokolahtelaisen Riku Tellan mielestä hyvinvointikorvaus kuuluu sijoittaa lehmien hyvinvoinnin lisäämiseen. Isännälle palkka tulee siitä, että lehmät tuottavat vielä paremmin.

Ruokintapöydällä sen huomaa, loivan alamäen. Koko Halosen tilan pihatto Ruokolahden Jukajärvellä on kaksi astetta kallellaan lantalan suuntaan.

"Ei kerry liukkaita lammikoita mihinkään", isäntä Riku Tella perustelee.

Se on yksi syy lehmien terveyteen. Käytävillä ei liukastella, eikä niiden leveyden vuoksi juuri nahistellakaan. Syväpohjaisten parsien kuivikkeesta, turvehiekkaseoksesta, kulkeutuu käytäville hieman hienojakoista hiekkaa, joka lisää pitoa ja kuluttaa sopivasti sorkkia.

Likka, Lucia ja Linko ystävineen lepäävät pehmeissä makuuparsissa märehtimässä. Vartalo on suorassa ja häntäkin parren puolella. Mukavalta näyttää, ja tuntuukin.

Pohja on pehmeä, ja polvilleen uskaltaa pudottautua reilusti koko painolla. Alla on 40 senttiä turpeen ja hienoksi seulotun hiekan seosta.

"Näin Kanadassa hiekkaparret 800 lehmän tilalla, missä ei näkynyt yhtään hiertymää kintereissä. Päätin, että tällaiset on saatava."

Syväpohjaiset parret olivat ehdoton lähtökohta, kun Tella pääsi suunnittelemaan omaa navettaa. Kanadasta tuli myös malli luonnolliseen ilmanvaihtoon, joka perustuu verhoseiniin.

Yhden robotin pihatossa on hyvä ilma ja lehmät viihtyvät siellä. Jälkimmäisestä kertoo se, että karja käy laiskasti ulkona, vaikka siihen on lypsävillä mahdollisuus ympäri vuoden. Laidunkauden umpilehmät ja hiehot ovat laitumella.

Navetan suunnittelussa tärkein lähtökohta oli lehmien hyvinvointi. Niin olisi, vaikka siitä ei saisi erillistä korvaustakaan.

Tila kuitenkin on mukana hyvinvointikorvauksessa, ja aikoo myös jatkaa. Ehdoista Tella on valinnut kaikki muut, paitsi laidunnuksen laidunkaudella ja jaloittelun laidunkauden ulkopuolella. Nyt sekin onnistuisi.

"Lehmistä täytyy aina huolehtia hyvin. Korvaus siitä on bonusta. Se kuuluu sijoittaa hyvinvoinnin lisäämiseen, ja varsinainen palkka tulee siitä, että lehmät tuottavat vielä paremmin", Tella kiteyttää.

Karjan eläinlääkintäkulut ovat pienet, vaikka tuotos on korkea: reilusti yli 11 000 kiloa maitoa lehmää kohden vuodessa, rasva- ja valkuaispitoisuudet huippua. Kahdessa vuodessa utaretulehduksia on hoidettu yli 70 lypsävän karjassa viisi. Hedelmällisyyshoitoja ei ole tarvittu vuoteen.

"Järkyttävän terveitä lehmiä", isäntä naurahtaa tyytyväisenä.

Kestokuivikepohjainen poikimisosasto on noin 80 neliötä. Vasikoita mahtuu mukavasti syntymään vaikka monta yhtä aikaa. Pehmeä ja pitävät pohja rohkaisee huterakuntoisetkin poikijat jaloilleen, pahaksi äityviä poikimahalvauksia tapahtuu hyvin harvoin. Jalkansa loukanneille karsina on hyvä paikka toipua.

"Ennemmin tingin ihmisten puolelta toimistosta. Lehmä on se, joka viime kädessä maksaa kaiken, investoinnitkin."

Tella hämmensi navettasuunnitelmillaan muutama vuosi sitten rakennusmestarit ja suunnittelijat. Syväpohjaisia makuuparsia ei ollut Suomeen juuri tehty, saati että kukaan olisi halunnut rakentaa navetan tahallaan vinoon.

Navetan kuivalanta ja liete kootaan erikseen. "Kuiviketta voi käyttää reilusti. Kyse on teknisestä ratkaisusta. Paskan täytyy kulkea napista painamalla, vaikka se olisi minkälaista. Enemmän pitäisi suunnitella lehmien ehdoilla", Tella sanoo.

Pihattoon siirryttiin tilalla vuonna 2012 ja robottinavetta valmistui 2016. Sen jälkeen tehtiin vielä vasikkala, tilat umpilehmille, poikimisille ja vasikoille. "Terveys ja kestävyys ovat parantuneet selvästi", isäntä kertoo.

Vanha parsinavetta on myös yhä käytössä. Siellä putkilypsyssä uraansa jatkavat lehmät, joita ei enää haluttu opettaa robotille. Niiden elinikäistuotos on keskimäärin noin 80 000 kiloa. Joukossa on kaksi satatonnaria ja yksi kohta 150-tonnari.

Tarvittaessa parsinavettaan voi erottaa ongelmatapauksia, kuten lääkittäviä, jotta robotin toiminta pysyy sujuvana.

Uusien rakennusten kokonaisuus maksoi kaikkineen noin 9 000 euroa per lehmäpaikka.

"Käytännössä hyvinvointiin panostaminen on edullista. Käytävien ja karsinoiden pinta-aloista tulee kuluja, mutta ne ovat yleensä betonivalua, eli edullisinta navetan rakentamisessa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hiilijalanjäljestä tulee maidon hinnoitteluperuste: Arla Suomen 500 maitotilan ilmastovaikutukset kartoitetaan ensi vuonna

Aarre: Jo kansanparantajat luottivat puolukkaan – kirpeä marjamme ansaitsee yhä superruuan tittelin

Selkäkivut saavat monet suuntaamaan lääkärin vastaanotolle – vakuutuslääkäri kertoo, miten pidät huolta selästäsi