Maatalous

Erikoinen lupaehto johti hankaliin koukeroihin: Vasikat oli myytävä veljelle ja ostettava takaisin, sillä tilallisen omissa nimissä ne eivät saaneet laiduntaa rannassa

Valitusprosessi ympäristöluvasta viivästytti navettaprojektia kahdella vuodella.
Jani ja Veera Kauniston navetan ympäristöluvasta tehty valitus viivästytti rakentamisen aloitusta kahdella vuodella.

Vaasan hallinto-oikeus teki viime keväänä päätöksen, jonka mukaan Tammelassa Liesjärven rannan tuntumassa lypsykarjatilaa pitävien Jani ja Veera Kauniston eläimet eivät saa laiduntaessaan päästä kosketuksiin Liesjärven veden kanssa.

Toisin sanoen rannassa sijaitseva laidun piti aidata niin, että eläimet eivät pääse vesirajaan asti.

Tilanne on monella tavalla eriskummallinen. Ensinnäkin luvasta valittanut naapuri ei vaatinut hallinto-oikeudelta, että rantalaidunnus tulisi kokonaan kieltää.

Toisekseen laidunnuskielto koskee ainoastaan Veera ja Jani Kauniston eläinsuojan toimintaan kuuluvia eläimiä. Kenen tahansa muun eläimet saavat laiduntaa saman vesistön rannassa ja vieläpä samalla laitumella, eikä niiden veteen pääsyä tarvitse estää.

Liesjärvellä nimittäin on muitakin tiloja. Osan eläimet laiduntavat rantalaitumilla.

Oikeuden tekemän päätöksen vuoksi Kaunistot päätyivät viime keväänä hyvin poikkeukselliseen ratkaisuun. He myivät vasikkansa Janin veljelle, jonka nimissä eläimet laidunsivat kesän tämän rantalaitumella.

Laidunkauden jälkeen veljekset tekivät vasikoista uudelleen kaupat ja eläimet palasivat Kauniston tilan omistukseen, niitä varten rakennettuun eläinsuojaan. Näin oikeuden tekemää päätöstä pystyttiin noudattamaan.

Oma lukunsa tapauksessa on sekin, että Kaunistot eivät itse omista aariakaan peltoa Liesjärven rannalla.

”Meillä on vain vuokralla yksi 88 aarin lohko vanhemmiltani”, Jani Kaunisto kertoo.

Oikeuden päätös juontaa juurensa parin vuoden takaiseen ympäristölupapäätökseen, jota Kaunistot hakivat uuden navetan rakentamista varten.

Kaunistojen nykyiseen navettaan mahtuu 35 lypsävää, mikä on Jani Kauniston mukaan nykymittakaavassa ”auttamatta liian pieni”. Siksi he ryhtyivät suunnittelemaan tuotannon laajentamista ja kokonaan uuden navetan rakentamista.

Ympäristölupaa haettiin 74 lehmän ja yhden robotin navettaan.

Nykyinen vuonna 2005 käyttöön otettu kylmäpihatto jäisi nuorkarjalle. Sille on aikanaan haettu ympäristölupaa, joka on ollut tähän asti voimassa.

”Siinä rantalaidunnusta ei rajoiteta”, Veera Kaunisto huomauttaa.

Tilalla on myös vuonna 2012 valmistunut hevostalli.

Uuden pihattonavetan ympäristöluvasta tehtiin kuusi muistutusta, mutta kunnan ympäristöviranomainen katsoi, etteivät ne estäneet ympäristöluvan myöntämistä. Kunta teki myöntävän päätöksen 30.11.2015.

Ympäristöluvasta tehtiin kuitenkin yksi valitus.

Vaasan hallinto-oikeus käsitteli valitusta yhteensä 25 kuukautta ennen kuin teki asiassa päätöksensä. Oikeus muutti kahta lupamääräystä osittain. Toiseen lisättiin yksi täysin uusi lause – juuri se, joka kieltää Kaunistoja päästämästä omia eläimiään kosketuksiin Liesjärven kanssa.

”Valituksessa haettiin koko päätöksen kumoamista. Mistä kummasta päätökseen keksittiin kirjata tuo vesistörajaus”, Jani Kaunisto puuskahtaa.

Samaa ihmettelee myös MTK:n ympäristökysymyksiin erikoistunut lakimies Minna Ojanperä. Hän tosin löytää mahdollisen lähteen hallinto-oikeudessa syntyneelle idealle niistä muistutuksista, joita ympäristöluvasta tehtiin. Muistutusten sisältö on tiivistetty ympäristölupapäätökseen, joten ne ovat menneet hallinto-oikeuden tietoon.

Mökkejä Liesjärven rannoilla omistavat vapaa-ajan asukkaat ovat ilmaisseet useammassakin muistutuksessa huolensa siitä, miten laidunnus vaikuttaa järviveden laatuun.

Ympäristölupapäätöksessä ei kuitenkaan nähdä asiassa ongelmaa pintavesiin liittyen. Hämeen elykeskus ei antanut vastinetta Vaasan hallinto-oikeudelle, eikä rantalaidunnus noussut millään tavalla esiin valittajan Vaasan hallinto-oikeuteen tekemissä vaatimuksissa.

Itse asiassa monissa vesiensuojeluhankkeissa rantalaidunnusta ei pidetä haitallisena järvivesien laadulle.

Päinvastoin: sen katsotaan parantavan järvien tilaa. Vesirajassa laiduntavat märehtijät raivaavat umpeen kasvaneita rantoja ja poistavat samalla vedestä ravinteita. Avointen rantaympäristöjen umpeenkasvu on merkittävin rantalajien harvinaistumiseen vaikuttanut tekijä.

Tapaukseen liittyy vielä yksi yksityiskohta, jota voisi toisenlaisissa oloissa pitää jopa koomisena.

”Uuden navetan myötä meidän lypsylehmät lähtevät joka tapauksessa kokonaan pois rannasta”, Veera Kaunisto kertoo. Rantalaidunta käytetään ainoastaan vasikoiden laiduntamiseen.

Tämä kertoo kuitenkin seikasta, joka on kaikkea muuta kuin huvittava: hallinto-oikeuden päätös ei perustu tietoon, jota päätöksen tehneet olisivat hankkineet tutustumalla tilaan, sen tuotantoon ja olosuhteisiin paikanpäällä.

Jani Kaunisto on tästä ymmärrettävästi hyvin harmissaan.

”Minulle saa soittaa, täällä saa tulla käymään. Meille saa tulla katsomaan, miten tuotantoa harjoitetaan.”

Oikeuden päätös ja sen perustelu on Ojanperän mielestä ”luokattoman huono”.

”Päätös on tehty ainoastaan sen vuoksi, että naapurisopu saataisiin aikaan. Vesistön suojelemisesta ei ole kyse tosiasiassa ollenkaan.”

Ojanperää harmittaa, että prosessissa on jäänyt kokonaisuus näkemättä.

”Kaunistojen tilalla huomasin, miten ympäristö huomioidaan luontevana osana maatilan toimintaa. He ovat esimerkiksi valmistelleet ympäristösopimuksen maisema-asiantuntijan kanssa, lisäksi eläinsuojan jätevesien käsittely tehostuu investoinnin myötä.”

Ojanperä näkee tapauksen erinomaisena esimerkkinä siitä, millainen Suomen nykyisen oikeusjärjestelmän kyky on hoitaa monimutkaisia maatalouteen kytkeytyviä lupa-asioita.

Kaunistoja tilanne luonnollisestikin harmittaa, mutta siitä huolimatta he eivät pyytäneet valituslupaa päätökseen, kuten ei myöskään alun perin ympäristöluvasta valituksen tehnyt naapuri. He ovat päättäneet jatkaa eteenpäin hallinto-oikeuden päätöksen niellen.

”Uuden navetan rahoitus neuvoteltiin huhtikuussa 2016, ja ilman hallinto-oikeuteen tehtyä valitusta rakentaminen olisi aloitettu viime vuonna. Nyt rakentamaan päästään ensi vuoden keväällä”, Jani Kaunisto toteaa.

”Valituksen takia rakentaminen viivästyi kahdella vuodella.”

Nyt metsä uuden navetan paikalta on kaadettu ja kaivutyökin on päässyt alkuun.

Lue myös:

Valitusoikeus voi mutkistaa rakennuslupien saamista, mutta sen rajoittaminen ei ole yksinkertaista

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MTK:n jäsenille uusi maatalousmuovien kerääjä

Yle: Kemijärven biojalostamo sai ympäristöluvan – "Se on meille tosi tärkeä ja iso juttu"

Brasilian sademetsää hakataan ennätysvauhtia