Maatalous

”Yksi tavoitteeni on, että korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit miettisivät nykyistä harvemmin, mikä olisi laiturin sopiva paikka"

Ympäristölupien valituksista voi syntyä suuri sotku. Pitkät prosessit viivästyttävät suunnitelmia.
Sanne Katainen
Pienistä asioista voi syntyä suuri riita, joka ahdistaa kaikkia osapuolia.

Mihin saa laiturin rakentaa? Se on yksi yleisimmistä tuomarin pöydälle tipahtavista oikeustapauksista ympäristöoikeuden alalla, kertoo MTK:n ympäristöasioihin erikoistunut lakimies Minna Ojanperä.

Pahimmillaan hyvin vähämerkityksiset aiheet poikivat riitoja, joita virkamiehet joutuvat päivätöikseen miettimään.

Kun esimerkiksi tuotantorakennuksen ympäristöluvasta tehdään valitus, sen käsittely hallinto-oikeudessa vie väistämättä aikaa. Tammelalaisten Jani ja Veera Kauniston tapauksessa navetan ympäristöluvasta tehty valitus viivästytti rakentamista kahdella vuodella.

”Jonkin ison yrityksen rattaissa pari vuotta ei ole aika sinne tai tänne. Mutta ihmiselämässä se on iso aika”, Jani Kaunisto toteaa sen jälkeen, kun ympäristöluvasta tehty valitus oli saatu käsiteltyä.

Ojanperä on kuullut paljon järjestön jäsenien tuntoja aiheesta. Hän tietää, että järjestelmän tehottomuus heikentää sen hyväksyttävyyttä kansalaisen silmissä. Se on hänen mukaansa täysin luonnollista ja ymmärrettävää.

Varsinkaan silloin järjestelmä ei tunnu oikeudenmukaiselta, jos kokee valituksen olevan tehty puhtaasti kiusantekomielessä.

”Naapuririidat ovatkin olleet vuosia jäsentemme suosikkiaihe. Sinänsä riidat ahdistavat kaikkia, ja olen paljon miettinyt, miten edes osa niistä voitaisiin ratkaista ilman virallisia valituksia”, Ojanperä kertoo.

Ojanperä on mukana hankkeesssa, jossa järjestelmän valuvikoja yritetään ratkaista uudenlaisella yhteistyömenettelyllä. Aiheeseen pureutuva Core-hanke on saanut Suomen Akatemialta viiden miljoonan euron rahoituksen.

Ojanperä on itse paitsi MTK:n edustajana hankkeen ohjausryhmässä myös hankkeen järjestämässä koulutuksessa.

”Kaksivuotisessa Collaborative Public Manager -koulutuksessa kartutamme valmiuksia vetää yhteistoiminnallisia prosesseja, jotka tähtäävät osapuolten erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseen.”

Käytännössä tämä yhteistoiminta tarkoittaa sitä, että riitelyn sijaan osapuolet tutustuvat toistensa lähtökohtiin ja hakevat niiden pohjalta yhteisesti ”reiluja ja tehokkaita, parhaaseen tietoon perustuvia ratkaisuja kiistanalaisiin ympäristön ja luonnonvarojen käytön ongelmiin”.

”Yksi tavoitteeni on, että korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit miettisivät nykyistä harvemmin, mikä olisi laiturin sopiva paikka.”

Lisätietoja Core-hankkeesta: www.collaboration.fi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsä Group valmistelee Kemin biotuotetehdasta täyttä häkää – pääjohtaja Hämälä: "Uusi tehdas nousee jossain vaiheessa joka tapauksessa"

MTK:n jäsenille uusi maatalousmuovien kerääjä

Yle: Kemijärven biojalostamo sai ympäristöluvan – "Se on meille tosi tärkeä ja iso juttu"