Maatalous

”Parhaat viljelijät pärjäisivät ison pörssiyhtiön johtajina”

Maatalous 05.01.2019

Toisaalta valtaosa ei ymmärrä talouden tunnuslukuja eli osaamista on saatava lisää. "On lähellä julkisten varojen väärinkäyttöä, jos saa isot investointituet pelkällä lyhyellä työkokemuksella", sanoo viljelijä ja entinen pankkimies.


”Monen heikon tilan ongelmana on sekin, että ei osata johtaa muita. Ei osata verkostoitua eikä hyödyntää muiden osaamista", Osmo Autio luettelee.

Maatilojen kannattavuusongelma ei ole jättänyt rauhaan sastamalalaista Timo Jaakkolaa, vaikka hän lähtikin pankinjohtajan tehtävistä Nordeasta jo pari vuotta sitten. Hän toimii nyt Ahlmanin koulun säätiön toimitusjohtajana, mutta viljelee yhä 170 hehtaaria sukunsa maita Tampereen ympäristössä ja näkee peltomatematiikkaa siis ihan käytännössä. Tila on siirtymässä luomusiementuotantoon.

Kolmisen vuotta sitten Jaakkola kertoi, miksi pankki ei myönnä kaikille tiloille ja kaikkiin investointeihin lainaa (”Nyt puhuu paha pankkimies”, MT 15.5.2015).

Hänestä investoinnin pitää lisätä hyvinvointia ja onnellisuutta, ja jos ei neuvonta, hallinto eikä yrittäjä itse näe edessä olevaa törmäystä seinään, edes pankki suojelee asiakasta huonoilta päätöksiltä.

Jaakkola peräsi maatiloille parempaa talousseurantaa, jotta siellä nähtäisiin myös itse, kannattaako bisnes vai ei.

”Viljelijäksi voi syntyä, mutta maatalousyrittäjäksi ei”, hän tiivisti.

Hallituksen, Valion tai MTK:n syyttely ei auta, jos oikeamman vastauksen antaisivat peili ja taskulaskin.

Jaakkola neuvoo laskemaan investoinnit ja pääoman tuotot tarkemmin riskeineen, lopettamaan ”tolkuttomien” pellon kauppa- ja vuokrahintojen maksamisen, etsimään kone- ja rakennushankintoihin kumppaneita ja tuottamaan sitä, mitä markkinoilla halutaan.

”Kuivuudesta huolimatta Eurooppa on täynnä maitojauhetta ja sianlihaa, viljaa on varastoissa ja rehupula johtaa naudanlihan ylitarjontaan. Hinnat voivat nousta, mutta leikkuri tulee ensin. Siksi jatkavien pitäisi olla vain iloisia jokaisesta tuotantonsa lopettavasta”, Jaakkola sanoo.

Hintojen korjaaminen vaatii näet joko tuotannon vähentämistä tai viennin lisäämistä.

”Tanskassa ei ole koskaan ylituotantoa, vain vientipotentiaalia. Meilläkin on, 30–40 prosenttia, jolloin tehdään tilaa tuonnille ja niille, jotka haluavat halpaa.”

”Näin markkinat toimivat, vaikka viljelijöille uskotellaan, että markkinat eivät toimi. Mutta politiikka, viljelijät, neuvonta, koulutus ja teollisuus eivät ole osanneet sopeuttaa toimintaansa muuttuneeseen toimintaympäristöön. Jos ei osata elää markkinoiden mukaan, ollaan markkinoiden armoilla. Ja nyt sitten ollaan.”

Myös maatalouden erityisasiantuntija Osmo Autio nimeää yhdeksi merkittävimmistä ongelmista talousosaamisen puutteen. Näppituntumalta voisi hänen mukaansa arvioida, että talouden tunnuslukujen ymmärtämisessä 70 prosentilla tiloista – tai ehkä jopa vielä suuremmalla osalla – on isoja puutteita.

”Lukemattomia kertoja olen hämmästynyt, miten valtava vaje talouden perusosaamisessa voi olla. Käsitteitä ja niiden suhteita ei tunneta, ei tiedetä mistä luvut tulevat eikä ymmärretä tuotannon ja talouden tunnuslukujen välisiä syy–seuraussuhteita.”

Hyvä esimerkki on karjatila, jossa viljelijä ei tiedä rehuviljan tuotantokustannusta eikä sitä, miten se vaikuttaa kotieläintuotannon tulokseen.

”Se on äärimmäisen huolestuttava tilanne! Osaamista on pakko saada hilattua ylöspäin.”

Myös entinen pankkimies Jaakkola on huolissaan viljelijöiden talousosaamisesta. Hän panisi investointituen ehdoksi tiukemmat kriteerit.

”Nyt kolmen vuoden työkokemuksella voi napsahtaa 1,5 miljoonan tuet ilman, että hallinnossa rahoituspäätöksen tekevä edes näkee yrittäjää. Se on lähellä julkisten varojen väärinkäyttöä.”

Iso vaje on myös johtamistaidossa. Itsensä johtaminen nousee usein esiin, mutta se ei ole ainoa johtamistaidon vaje, Autio sanoo.

”Monen heikon tilan ongelmana on sekin, että ei osata johtaa muita. Ei osata verkostoitua eikä hyödyntää muiden osaamista.”

Vahvat tilat ovat hyviä myös tässä: työn jakamisessa, osaamisen hyödyntämisessä ja sidosryhmien luomisessa, Autio luettelee.

”Parhaat viljelijät ovat niin kovatasoista porukkaa, että he pärjäisivät ison pörssiyhtiönkin johtajina.”

Lue myös:

Maatilat kaltevalla pinnalla – kaikki tilat eivät selviä talousahdingosta

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT