Maatalous

Katso video: Lehmät kinoksessa – näinkö sitä jäätelöä tehdään?

Maatalous 29.01.2019

Lumi hoitaa lehmien sorkkia ja pitää kuntoa yllä.


Johannes Tervo
Seinäjoella sijaitsevan Finnmilkin lehmät pääsevät ulos aina sään salliessa.

Lehmä ei lunta ja pakkasta kavahda. Päin vastoin, lumi saattaa saada vakaankin vanhan naudan välillä loikkimaan riemusta.

Hankea viistävät utareet eivät jäädy – eikä niissä kyllä pakkasella jäätelöäkään synny.

Yksi lehmien ulkoiluun satsaavista tiloista on Seinäjoella sijaitseva Finnmilk, joka kuuluu Suomen suurimpiin lypsykarjatiloihin.

Finnmilkillä on 600 lypsävää sekä erikoisuutena Suomen ensimmäinen robottilypsykaruselli – koko maailmassa se oli aikanaan kymmenes.

Ulkoilu kuuluu tilan lehmien päiväohjelmaan kesät talvet.

"Kun lehmät palaavat lypsyltä, paluukäytävällä on ovi tarhaan auki", Ari Teppo, yksi yrityksen osakkaista kertoo.

"Eläimet saavat itse valita, menevätkö ulos vai ei. He saavat olla siellä niin kauan kuin haluavat."

Sää toki asettaa rajoja. -15 astetta on Finnmilkillä pakkasraja. Sen kylmempään lehmiä ei lasketa, ei myöskään kaatosateeseen.

Normaalisäällä kahdeksan kymmenestä lehmästä valitsee ulkoilun, Teppo kertoo. Kova viima taas tietää sitä, ettei ulkona oleskele kuin jokunen urhea.

"Mutta jos ulkoilussa on muutaman päivän tauko vaikka kovan pakkasen takia, oven avautuessa ulkona ovat kaikki."

Yleensä ottaen nuoret eläimet ovat innokkaampia ulkoilijoita kuin vanhat.

Tepon mukaan ulkoilu hyödyttää eläintä monella tapaa.

"Vaikka nämä pihatossa elävätkin, ulkona pääsee liikkumaan vielä vapaammin, ja liikunta tekee aina eläimelle hyvää. Se parantaa yleiskuntoa."

Päivittäiseen maitomäärään ulkoilu ei Tepon mukaan vaikuta, mutta lehmän elinikään kyllä.

"Hyöty tulee sitä kautta, että liikkuvat lehmät ovat kestävämpiä ja pitempi-ikäisiä."

Kesällä myös auringonvalo on eläimille hyväksi, Teppo sanoo.

Talviulkoilulla on yksi etu ylitse muiden: lumi antaa lehmille ilmaisen jalkahoidon. "Se putsaa tehokkaasti sorkkia ja niiden välejä."

Liikkumisen merkityksen vahvistaa myös tutkija.

"Lehmillä on sisäsyntyinen liikunnantarve, joka parressa patoutuu muutamassa päivässä", eläinlääkäri, opettaja ja eläinten hyvinvoinnin tutkija Laura Hänninen Helsingin yliopistosta sanoo.

"Pihattolehmätkin hyötyisivät oikein tehdystä talviulkoilusta. Se parantaa muun muassa sorkkaterveyttä ja lihaskuntoa, mikäli jaloittelualueet on oikein hoidettu."

"Ja jos pääsee katsomaan talvella lumessa kirmaavia lehmiä, kyllä se näyttää tuovan niille ihan puhtaasti mielihyvääkin."

Kuinka iso osa suomalaisista lypsylehmistä pääsee ulkoilemaan?

Kattavaa tilastoa asiasta ei ole, mutta tietoa löytyy ProAgrian tuotosseurantatiedoista. Tuotosseurantaan kuuluu noin 80 prosenttia Suomen lehmistä.

Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2017.

Silloin parsinavetoissa eli 41 ja pihatoissa 59 prosenttia tuotosseurantalehmistä. Pihattojen osuus kasvaa koko ajan.

Parsinavetassa lehmillä on rajallinen liikkumisvapaus, mutta niiden pitää päästä kesäisin ulos.

Pihatossa lehmät saavat liikkua vapaasti syömään, lepäämään ja lypsylle. Ulkoiluvelvoitetta tavanomaisilla pihattotiloilla ei ole.

Luonnonmukaisessa tuotannossa nautojen ulospääsylle on tiukemmat vaatimukset, samoin nautojen hyvinvointitukeen sitoutuneilla tiloilla on ulkoiluun liittyviä ehtoja.

Lehmien laidunnus on vähentynyt pihattojen yleistymisen myötä, johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgriasta kertoo.

Hän kuitenkin arvioi, että jatkossa laidunnus tai ulkotarhaus pihatoissa yleistyy.

"Tuottajat tiedostavat yhä paremmin ulkoilusta saatavat terveysedut. Lisäksi halutaan vastata kuluttajien toiveisiin – he haluavat, että lehmät ovat ulkona."

Talviulkoilutus on Nokan mukaan lisääntynyt niillä tiloilla, jotka kesälläkin päästävät lehmät ulos.

Nokka muistuttaa, että ulkoilutus talvella vaatii niin sanotut kunnon talvikelit, jotta eläimet eivät liukastu ja loukkaa itseään.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT