Maatalous

Ryhtyäkö jatkajaksi pahoin velkaantuneelle kotitilalle? – dokumentti pureutuu viljelijän ahdinkoon ja velvollisuudentuntoon

Maatalous 03.02.2019

Luonnonlaki -dokumenttielokuva kertoo vakavassa talousahdingossa olevan maatilan sukupolvenvaihdoksesta rehellisesti ja koskettavasti, mutta myös ripaus huumoria mukanaan.


Kari Salonen
Vaikeiden vuosien jälkeen monien tilojen jatko voi olla nyt sumun peitossa.

Pohjois-Savossa sijaitsevan karjatilan isäntä Juha Partanen toivoo vanhimmasta pojastaan Henry Partasesta tilansa jatkajaa.

Juha on elämänsä ajan pistänyt maatilan etusijalle ja näkee maatilan jatkuvuuden tärkeänä koko kylälle.

Perheen etusijalle laittava, tilalla lapsesta asti työskennellyt Henry pohtii, olisiko parempi siirtyä muuhun työhön, kun maatila ei anna palkkaa valtavasta työmäärästä huolimatta.

Velvollisuudentunne sukutilaa kohtaan huokuu molemmista miehistä.

Henryn valintaa ei helpota se, että tila on pahasti velkaantunut. Tilaa on kasvatettu ostamalla naapuritiloja, jonka seurauksena nautakarjaa on useissa navetoissa ympäri kylää ja karjan hoitamiseksi on päivittäin ajettava autolla 80 kilometrin lenkki.

Mika Rantosen ja Verena Netzerin ohjaama Luonnonlaki -dokumentti kuvaa maatalousyrittäjien ahdinkoa tuottajahintojen painuessa alas ja velkataakan kasvaessa.

Elokuva on kuvattu sääoloiltaan hankalien vuosien 2017 ja 2018 aikana. Elokuva esitettiin kuluvalla viikolla Helsingissä järjestetyillä DocPoint dokumenttielokuvafestivaaleilla.

Juha Partasen tulevaisuuden usko on horjumaton. Miestä on koetellut sairastumiset ja leskeksi jääminen, mutta kovalla työllä on elämässä eteenpäin menty ja samalla tavoin hän uskoo seuraavien sukupolvienkin puskevan läpi vaikeuksien.

Poika Henry olisi pitkän harkinnan jälkeen valmis ottamaan tilan nimiinsä, mutta pankki ei näe sukupolvenvaihdosta mahdolliseksi muuten kuin, että tilan veloista Juha ottaisi puolet mukaansa eläkkeelle.

Pankkivierailu laittaa suunnitelmat jäihin ja isä ja poika jatkavat työskentelyä tilalla yhdessä entiseen malliin, mutta kireämmin välein. Keväällä 2018 Henry ilmoittaa lähtevänsä pois tilalta. Juha menettää yöunensa ja usko tulevaisuuteenkin horjuu.

Vuoden 2018 lopulla velkojen jaosta päästään sopuun luopujan, jatkajan sekä pankin välillä ja Henry ottaa tilan itselleen.

Tilan toimintaa on lähdetty nyt kehittämään tyhjentämällä osa navetoista.

Elokuvan näytöksen jälkeen lauantaina Helsingissä Long Play -verkkolehti järjesti keskustelutilaisuuden maaseudun tulevaisuudesta. Keskustelussa oli mukana maanviljelijä Juuso Joona, ruokaturvaan perehtynyt tutkija Kaisa Karttunen e2-ajatuspajasta, sekä Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen.

Keskustelussa maatalouden ongelmien syyksi löydettiin suuruuteen ohjaava maatalouspolitiikka sekä hintoja polkeva kauppa. Lisäksi harmiteltiin ihmisten vieraantumista maataloudesta ja siten ruuan sekä viljelijöiden arvostamisen puutetta ja ruokahävikin suuruutta. Viljelijöiden itse tekemistä päätöksistä ei niinkään puhuttu.

Tilakoon kasvu ei ole keskustelijoiden mukaan tuonut maatalouteen toivotunlaista kannattavuuden kohenemista. Pahimmillaan se on tuonut velka- ja mielenterveysongelmia, jotka ovat johtaneet muun muassa eläinsuojelurikkomuksiin ja konkursseihin.

Ratkaisuina ongelmiin nähtiin maatalouspolitiikan suunnanmuutos, muun muassa tukemaan maatalouden tuomia ilmasto- ja luonnon monimuotoisuushyötyjä.

Kauppaa perättiin näkemään kokonaisuus eikä vain halvat hinnat.

Viljelijöitä kannustettiin keskinäiseen yhteistyöhön ja varautumaan sään äärioloihin huolehtimalla maaperän kasvukunnosta.

Maaperäosaajana tunnettu Juuso Joona kertoi viime kesän sadon olleen tilallaan hyvä kuivuudesta huolimatta. Monipuolinen viljelykierto tasasi riskejä. Kevätviljat eivät Joonankaan pelloilla kuivassa menestyneet, mutta syys- ja erikoiskasveista osa tuotti huippusatoja.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT