Maatalous

Viherpesua vai aito ympäristöteko? Munax lanseeraa kasviravinnolla tuotetut "vegemunat", vaikka soija ei ole silakkaa ekologisempi

Kalajauho poistettiin rehuista, vaikka suomalainen silakka voi olla käytettävää soijaa ympäristöystävällisempi. Päätöstä perustellaan hiilidioksipäästöillä, mutta laskelmia ei ole.
Kari Salonen
Ulkokanat ulkoilevat ympäri vuoden.

Laitilan Kanatarhan Ulkokanat ja Gmo-vapaat vapaat kanat ovat siirtyneet sataprosenttisesti kasvipohjaiseen rehuun.

Kasvipohjainen rehu on vaatinut jo jonkin aikaa pitkäkestoista tuotekehitystä, Munaxilta kerrotaan.

"Tuotekehitystä on hyvä ja tehokasta viedä eteenpäin, kun teemme yhteistyötä lähellä sijaitsevan Agrox-rehutehtaan kanssa. Tuotekehityksen lisäksi Agroxin vahvuutena on, että se käyttää lähialueen viljelijöiden viljoja, joten hiilijalanjälki jää pieneksi", Munax Oy:n toimitusjohtaja Janne Torikka kertoo.

Aikaisemmin kanojen ruokinnassa on käytetty kalajauhoa, Munax Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Lisa Savola kertoo. Se on korvattu käyttämällä härkäpapua, rypsirouhetta, rapsirouhetta tai puristeita vaihtoehtoisina valkuaisina.

Kalajauho ei ole ennestäänkään kaikissa suomalaiskanaloissa standardi: markkinoilta löytyy useita kasvipohjaisia kanojen täysrehuja. Hullun lehmän taudin vuoksi säädetty BSE-asetus kieltää eläinperäisten rehujen käytön yleensä, mutta kala on poikkeus.

Kotimaisuusaste kasvipohjaisella rehulla on 85–90 prosenttia.

"Suomessa ei viljellä soijaa, joten se joudutaan tuomaan muualta. Käyttämämme soija on vastuullisesti tuotettua", Savola kuvailee. Geenimuunneltua Munaxin käyttämästä rehusta on noin 10 prosenttia.

Tekeekö kasvipohjaisuus kuitenkaan rehusta ekologisempaa kuin kalajauhon käyttö?

Frontiers in Ecology and the Environment- lehdessä viime vuonna julkaistu laaja tutkimus vertaili eri eläinproteiinien ympäristökuormitusta. Pienet, ulapalla viihtyvät kalat ovat tutkimuksen mukaan kaikkein ympäristöystävällisin proteiinin lähde, ja niitä syövien ruokavalio voi olla kasvis- tai vegaaniruokavaliotakin ympäristöystävällisempi.

Suomalaiselle tällainen erittäin ympäristöystävällinen proteiininlähde on silakka. Sen kalastus puhdistaa Itämerta fosforista ja muista rehevöittävistä ravinteista. Suurin osa silakasta käytetään suomessa rehuksi. Ensimmäinen kalajauhotehdas valmistui Suomeen vuonna 2016.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Frans Silveniuksen mukaan soijarouhe ja silakka ovat proteiininlähteinä suunnilleen samanarvoisia. Silakasta saa lisäksi B12-vitamiinia.

"Ilmastovaikutuksen osalta soija ja silakka ovat suurin pirtein samalla tasolla. Amerikkalaisen soijan osalta ilmastovaikutus on pienempi kuin silakkafileen, kun taas brasilialaisen soijarouheen suurempi. Silakan kalastus poistaa vedestä ravinteita, mikä puhdistaa Itämerta, kun taas soijan viljelyssä syntyy ravinnepäästöjä."

"Rehun osalta on usein käytössä brasilialainen soija, jonka ilmastovaikutus on suurempi kuin silakan: Kaikilla alueilla, missä brasilialaista soijaa viljellään, ei kuitenkaan näin ole. Silakkafileen osalta ilmastovaikutus taas riippuu jonkin verran kalaraaka-aineen kuljetusmatkasta ja kalustosta, joskushan fileointi tapahtuu tosin hyvin lähellä kalasatamaa, jolloin ilmastovaikutus laskee."

Lopputulemana voidaan päätellä, että soijalla voi olla pienempi ilmastovaikutus alkuperämaasta ja maankäytön muutosten vaikutuksista riippuen. Kun rehevöittävää vaikutusta punnitaan, on silakka parempi vaihtoehto.

Kaikkiruokaiselle kanalle olisi mahdollista käyttää rehuna myös hävikkiin meneviä jakeita. Kasvisruokavalioon keskittyminen rajaa niitä kuitenkin pois.

Munax kertoo hiilidioksidipäästöjen vähenevän uudistuksen myötä, mutta tilastoja ei ole vielä olemassa.

"Olemme juuri mukana hankkeessa, missä näitä mitataan ja toivottavasti pääsemme näistä tiedottamaan jo loppuvuodesta", Savola kertoo.

Soijan korvaaminen kotimaisella kalajauholla nostaisi kotimaisuusasteen sataan. Todennäköisesti ilmastokuormitus ei juuri nousisi ja muu ympäristökuormitus pienenisi huomattavasti, kun viljelymaata, lannoitteita ja työtä ei kuluisi lainkaan tuotteen kasvattamiseen, vain sen korjaamiseen ja valmistamiseen rehuksi.

Munax perustelee lanseerausta kuluttajatoiveilla ja maailman trendeillä.

"Kasvipohjainen ravinto kiinnostaa ihmisiä ja meillä tämä tuotekehitys on leikkisästi kulkenut työnimeltään Vege-kananmunat. Eikä se kauas osu. Niin kuin me ihmisetkin syömme vege-ruokaa, niin nyt myös meidän ulkokanat ja gmo-vapaat kanat saavat nauttia uutuusrehusta", Torikka kuvailee.

"Esimerkiksi jenkeissä monet kanat ruokitaan kasvipohjaisella rehulla", Savola tarkentaa.

"Meillä nämä kahden rasian munat eli ulkokanat ja gmo-vapaat vapaat kanat syövät nyt tätä uudistettua rehua."

Munintakanan päivät päättyvät noin 90 viikon eli alle kahden vuoden iässä. Kuten silakat, nekin sopisivat ihmisravinnoksi, mutta päätyvät yleensä rehuksi.

"Kananmunia on neljä eri kokoluokkaa ja mitä vanhemmasta kanasta on kyse, niin sen suurempi kananmuna. Kananmunassa on kuoriaineista aina yhtä paljon eli pienessä ja hyvin suuressa kananmunassa on yhtä paljon kuoriaineista", Savola kertoo.

"Tästä syystä monet isot munat keitettäessä voivat pärskähtää rikki kattilassa. Munintakanat teurastetaan ja valtaosa käytetään tuotantoeläinten rehuna. "

Ulkokananmunatuotanto on Euroopassa suosittu tuotantomuoto. Kanat asustavat kuten lattiakanat eli kauppanimikkeeltään vapaat kanat. Ulkokanat kuitenkin nimensä mukaisesti ulkoilevat ympäri vuoden. Munaxin tuottajat ovat rakentaneet kanoille myös ulkoterassit.

"Terassi mahdollistaa ulkoilun myös huonommallakin ilmalla. Välillä kun vettä sataa kaatamalla tai nyt kuin lunta on paljon, niin ulkoilu onnistuu silti sujuvasti virikkeellisellä talviterassilla", Savola kertoo.

Kanoilla on terassilla keinut ja paljon muuta virikettä.

"Järjestämme myös avoimen ovien päiviä suurelle yleisölle. On mahtava päästä katsomaan, miten kanat asustavat ja elävät", Savola jatkaa.

Munaxin avoimen ovien päivät listataan osoitteessa visitmunax.fi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kuutin huono alku heijastuu aikuisuuteen – lihava kuutti menestyy elämässä

Lisää kotimaista kalaa pöytään

Video: Jahtikuksa narraa kaloja kaupungissa – kuinka nappaavat silakat?