Maatalous

Kyky hiilensidontaan korostuu maatiloilla – "Energiantuotannosta tulee monen tilan tukijalka"

Ekosysteemipalveluita ei ole vielä kunnolla hyödynnetty kotimaisessa maataloustuotannossa, toteaa MMM:n neuvotteleva virkamies.
Kari Salonen
Maatalouden tulonmuodostuksesta entistä suurempi osa tulee jatkossa hiilensidonnasta ja ekosysteemipalveluista.

Tulevaisuudessa maatilojen kyky sitoa hiiltä korostuu voimakkaasti varsinaisen perusmaatalouden rinnalla, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström korostaa.

"Maatilojen on otettava tulevaisuudessa isompi rooli hiilensidonnassa. Tätä kautta maatalous on myös osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa", Tapio-Biström kommentoi.

Hänen mielestään ekosysteemipalveluita ei ole vielä kunnolla hyödynnetty kotimaisessa maataloustuotannossa.

"Myös uusiutuvan energian käyttö on tärkeä osa aikamme haasteiden ratkaisemisessa. Maatiloilta tulee jatkossa paljon muutakin arvokasta kuin ruokaa. Esimerkiksi energiantuotannosta tulee monen maatilan tärkeä tukijalka."

Samoilla linjoilla on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert.

"Esimerkiksi lanta on monikäyttöisyydessään mieletön raaka-aine. Lannan käytön kehittämisessä ja konseptoinnissa on isoja mahdollisuuksia. Tämä pitäisi huomioida ehdottomasti myös tukipolitiikassa", Buchert sanoo.

"Maitotila on käytännössä monituotetila, jossa tuotetaan maitoa mutta myös lantaa esimerkiksi lannoitteeksi, energiaksi ja raaka-aineiksi", Buchert täsmentää.

Tapio-Biström ja Buchert esittelivät ajatuksiaan 12. helmikuuta Jyväskylässä järjestetyssä Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät -tapahtumassa.

Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen nostaa esiin tutkimuksen merkityksen maatalouden kehittämisessä.

"Ruokavirasto ei ole tutkimuslaitos, mutta haluamme olla mukana yliopistojen ja Luonnonvarakeskuksen elintarvikesektoria ja maataloutta koskevissa tutkimuksissa."

"Erityisesti luvitukseen ja säädösvalmisteluun kaivataan vahvemmin uutta tutkittua tietoa."

Luonnonvarakeskuksen Buchert näkee niin ikään yhteistyössä mahdollisuuksia.

"Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston ja yliopistojen yhteistyössä toteuttama tutkimus on tuotava yhteiselle alustalle. Ketjun akateemisesta tutkijasta maatilatasolle saakka on toimittava jatkossa nykyistä huomattavasti paremmin."

Buchert puhuu mielellään maatalouden hiilibisneksestä ja nostaa esiin myös metsätalouden mahdollisuudet hiilensidonnassa.

"Toivon, että poliitikot, tutkijat ja myös liike-elämä pohtivat yhdessä, miten viljelijät ja metsänomistajat saavat jatkossa aidosti tuloja ekosysteemipalveluista."

Helsingin yliopiston professori Juha Helenius uskoo, että biodiversiteettipalveluita hyödyntämällä kannattavuus parantuisi monilla maatiloilla.

"EU:n maatalouspolitiikassa korostuvat jatkossa voimakkaasti ilmasto- ja ympäristöasiat."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lentohäpeästä viljelijähäpeään – keskustelu ilmastovaikutuksista roihahti Ruotsin sosiaalisessa mediassa

Perussuomalaisten Riikka Purra on ollut kasvissyöjä jo 20 vuotta: "Ihmiset kannattaa tutustuttaa kasviksiin tekemällä huippuhyvää kasvisruokaa"

Julkkikset suuntaavat uudessa tv-sarjassa maatilalle: "Tosi sääli, jos joudun esimerkiksi keräämään perunoita tai kaivaan maasta jostain"