Maatalous

EU:n elintarvikeviennissä ja tuonnissa tahkottiin ennätyksiä – Soijapapujen tuonti Yhdysvalloista kasvoi 114 prosenttia

EU:n ja Yhdys­valtojen välisiä kauppaneuvotteluja hiertävät maataloustuotteet ja autotullit.

Euroopan unioni teki elintarvike­viennissä viime vuoden lopulla ennätyksen, kun se kohosi lokakuussa ensimmäistä kertaa yli 13 miljardiin euroon. Viennin kuukausiarvo nousi viime vuoden samaisesta mittausajankohdasta lähes seitsemän prosenttia, EU:n tilastokeskus tiedottaa.

Marraskuu jäi vuoden toiseksi parhaimmaksi kuukaudeksi. Silloin viennin arvo oli 12,5 miljardia euroa.

Yhdysvallat pysyi EU:n suurimpana elintarvikkeiden viennin kohdemaana. Kolmen viime vuoden aikana noin 17 prosenttia EU:n elintarvikeviennistä on päätynyt Yhdysvaltoihin.

Myös tuonti EU:hun kasvoi vuoden takaisesta viisi prosenttia kohoten lokakuussa 10 miljardiin euroon. Tuonnin arvo Yhdysvalloista EU:hun kasvoi unionin ulkopuolisista maista eniten vuonna 2018.

Yksittäisistä elintarvikkeista yhdysvaltalaisten soijapapujen tuonti ampaisi kasvuun. Soijapapujen tuonti Yhdysvalloista nousi heinäkuusta tammi­kuun loppuun mennessä 114 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon edellisvuonna.

Brasilialaisten soijapapujen vienti on kääntynyt yhä enemmän Kiinaan Euroopan sijasta, koska Kiina määräsi vastatulleja yhdysvaltalaisille soijapavuille. Sen seurauksena yhdysvaltalaisten soijapapujen hinnat ovat nyt matalalla, mikä on lisännyt tuontia Eurooppaan.

EU:n soijapavuista 77 prosenttia tulee Yhdysvalloista.

Komissio vahvisti alkuvuodesta, että yhdysvaltalaiset soija­pavut täyttävät EU:n tekniset vaatimukset käytettäväksi biopolttoaineisiin.

”Tämä lisää soijapapujen markkinamahdollisuuksia Euroopassa entisestään”, Euroopan komissio tiedottaa.

Euroopan komission tilastot näyttävät myös nesteytetyn maakaasun tuonnin Yhdysvalloista olleen nosteessa loka–marraskuussa 2018. Unioni ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuussa sopuun, jossa EU ostaa jatkossa enemmän soijapapuja sekä maakaasua Yhdysvalloista.

EU:n ja Yhdysvaltojen lähtö­telineissä olevia kauppakeskusteluja hiertää se, mitkä tuotteet mannerten välisen sopimuksen piiriin valitaan.

Kauppaneuvottelujen aloittamisen ehtona EU:lle on ollut, ettei Yhdysvallat ota käyttöön uusia tulleja ja että EU:lle langetetuista alumiini- ja terästulleista luovutaan.

”Suurin motivaattori keskustelun jatkamiselle on se, ettei Yhdysvallat aseta 25 prosentin tulleja eurooppalaisille autoille ja sytytä täysimittaista kauppa­sotaa. En usko, että nämä neuvottelut voivat johtaa tulokseen”, Politico-median EU-­lähteet uskovat.

Kauppasodan uhka kasvoi viime kesänä, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump asetti ukaasin, jossa se harkitsee tulleja eurooppalaisille autoille, elleivät neuvottelut etene jouhevasti.

Osapuolten neuvotteluvaatimukset eroavat merkittävästi. Kauppakomissaarin Cecilia Malmströmin mukaan EU hakee rajoitettua sopimusta, joka keskittyisi teollisuustuotteiden tullien vähentämiseen – myös autoille.

Yhdysvaltalaisten motiivina on päästä entistä vahvemmin unionin elintarvikemarkkinoille. Siksi Yhdysvallat sisällyttäisi sopimukseen mielellään myös maataloustuotteet, muttei autoja.

”Maatalous ei ole missään määrin keskustelussa mukana”, maatalouskomissaari Phil Hogan vahvisti viimeksi viikko sitten toimittajajoukolle Brysselissä.

Yhdysvaltojen yhtenä tavoitteena on, että hormonivapaan naudanlihan vienti Eurooppaan helpottuisi.

EU kertoi, että se voisi jatkossa jakaa osan nykyisestä naudanlihan tuonti­kiintiöstä pelkästään Yhdys­valloille.

”Emme aio neuvotella Yhdysvaltojen kanssa maataloustuotteiden tullien alentamisesta tai poistamisesta”, Malmström vahvistaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kauppasota syventää soijanviljelijän ahdinkoa USA:ssa

Grönlanti: "Emme ole myytävänä"

Trump haluaa ostaa Grönlannin – Tanska ei aio myydä