Maatalous

Raportti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, mutta siitä voi olla myös haittaa

Maatalous 10.03.2019

Kipsi voi aiheuttaa ravinnepuutoksia ja haitata maan biologista aktiivisuutta.


Jarkko Sirkiä
Kipsi alensi tutkimuksen havaintojen mukaan haitallisen korkeaa magnesiumpitoisuutta ilman, että se nosti pH:ta tai vinoutti maan ravinnesuhteita. Kuvituskuva.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreen raportin mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine sekä rikkilannoite, mutta se voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta.

Raporttiin kerättiin tutkimuskirjallisuutta kipsin maanparannuskäytöstä, ja siinä esitetään tutkimustuloksia OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen koelohkoilta, joilla kipsiä käytettiin ylimääräisen magnesiumin poistamiseksi ja rakenteen parantamiseksi.

Tilatutkimuksen tulosten perusteella kipsi toimii hyvin rikkilannoitteena, eikä se aiheuttanut haittaa maan ravinnesuhteisiin tai biologiseen aktiivisuuteen, kun sitä käytettiin maltillisesti korkean magnesiumpitoisuuden savimaalla, ja maan kasvukuntoa hoidettiin myös muulla tavoin.

Kipsi alensi tutkimuksen havaintojen mukaan haitallisen korkeaa magnesiumpitoisuutta ilman, että se nosti pH:ta tai vinoutti maan ravinnesuhteita. Kipsilisäys paransi myös maiden fysikaalista kasvukuntoa mururakennetta vahvistamalla ja lisäämällä maan vedenläpäisykykyä.

Raportissa huomautetaan, että on kuitenkin tapauskohtaisesti tunnistettava, mille peltolohkoille kipsikäsittely sopii ja milloin siitä voi olla jopa haittaa. Huomioon kannattaa ottaa myös se, että kipsikäsittelyyn soveltuvien peltolohkojen määrä vaihtelee maakunnittain ja tiloittain. Todennäköisimmin kipsilisäyksestä hyötyvät sekä siitä mahdollisesti kärsivät lohkot voidaan tunnistaa viljavuusanalyysin avulla.

Jotta kipsistä saadaan irti suurimmat mahdolliset hyödyt, sitä kannattaa käyttää lohkoille, joissa on runsaasti magnesiumia ja käyttömäärä kannattaa suhteuttaa maan kationinvaihtokapasiteettiin. Kipsistä hyötyvät lohkot ovat yleensä savimaita tai savesta runsaasti sisältäviä maita, joissa on joko luonnostaan tai lisättynä runsaasti magnesiumia. Niukalti magnesiumia tai kaliumia sisältävillä pelloilla kipsilisäys voi lisätä ravinnepuutteita. Herkimmin nämä kipsin haitat tulevat esiin karkeilla, vähämultaisilla kivennäismailla, joilla on luonnostaan niukalti magnesiumia ja kaliumia.

Raporttiin pääset tutustumaan tarkemmin tästä.

Lue lisää:

Vesiensuojeluhanke päättyy, lopputuloksena tiukka suositus: Peltojen kipsikäsittely käyttöön heti

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT