Maatalous

Lannasta prosessoidaan vasta kuusi prosenttia – "Kierrätyslannoitteet otettava käyttöön, oli tuotantosuunta tavallinen tai luomu"

Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa.
Saara Lavi
Lantaa ei kannata sellaisenaan kuljettaa kauaksi kotitilalta. Alasen tilalla Nokialla lanta separoidaan.

Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi. Tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa, koska toimivia markkinoita kierrätyslannoitevalmisteille ei ole.

Kotieläintuotannon lanta kierrätetään yleensä lannoitteena sellaisenaan. Muiden, osuudeltaan pienempien biomassojen ravinteiden käsittelyssä ravinnekiertoon ei ole panostettu.

Tehokkaiden ravinnekiertojen saavuttamiseksi erityisesti lannan hyödyntämistä on tehostettava, selvityksen toteuttanut tutkijaryhmä linjaa.

Paikoin kotieläintuotanto on keskittynyttä, jolloin lantafosforia on liikaa kasvintuotannon tarpeisiin.

Lantaa ei kuitenkaan sellaisenaan kannata kuljettaa kauas.

Lannan typpi ja fosfori voidaan kuitenkin erottaa toisistaan ja niitä voidaan väkevöidä. Samalla syntyy kierrätyslannoitteita.

Väkevöinti mahdollistaa ravinteiden täsmällisemmän lannoitekäytön ja korvaa mineraalilannoitteita. Samalla kierrätetään myös hiiltä ja vähennetään maatalouden ympäristövaikutuksia, tutkijaryhmä toteaa.

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto ja käyttö luovat maatalouteen uutta liiketoimintaa.

Osana prosessointia voidaan myös tuottaa uusiutuvaa energiaa, kuten biokaasua. Silti Suomessa muodostuvasta lannasta prosessoidaan toistaiseksi vasta kuusi prosenttia.

Lannoituksen sääntelyä on selkeytettävä ja lannoitusrajoja on muokattava vastaamaan kasvien tutkittua fosforin tarvetta, tutkijaryhmä linjaa. "Myös kasvitilojen tulee ottaa kierrätyslannoitevalmisteet käyttöönsä, olipa tuotantosuunta tavanomainen tai luomu. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteiden on jatkossa voimakkaasti kannustettava kaikkia tiloja tähän."

Biokaasutuotantoon lannasta on panostettava ja sen kannattavuuden rakentumista tuettava. Mitä suurempi laitos, sitä tärkeämpää on edellyttää myös mädätteeseen päätyvien ravinteiden jalostamista ja kestävää lannoituskäyttöä.

Selvitys toteutettiin Juha Sipilän hallituksen toimeksiantona orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä huomioiden erityisesti alueellisten lantaylijäämien ratkaisut.

Sen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

BioA lisää kilpailua lannoitemarkkinoilla – tehdas käynnistyi keskiviikkona Kotkassa

Jätevesipuhdistamoiden lietteet päätyvät Venäjällä kaatopaikalle – tulevaisuudessa ne voivat saada uuden elämän lannoitteena

Kyky hiilensidontaan korostuu maatiloilla – "Energiantuotannosta tulee monen tilan tukijalka"