Maatalous

Käsitys pohjoisen muinaisista elinkeinoista meni uusiksi: Ahvenanmaalta löytyi 5000 vuotta vanha ohranjyvä

Nykytiedon mukaan Manner-Suomen varhaisimmat jyvät ovat noin 1500 vuotta Ahvenanmaalta löytynyttä jyvää nuorempia.
Santeri Vanhanen, Volker Heyd ja Marianna Kemell, kuvankäsittely: Tero Juutilainen
Viljanjyvien ajoitus varmistettiin radiohiilimenetelmän avulla.

Kivikauden kuoppakeraamisen kulttuurin edustajia on aiempien tutkimusten perusteella kutsuttu kovan linjan hylkeenpyytäjiksi tai jopa Itämeren inuiiteiksi. Nyt tutkijat ovat löytäneet tämän kulttuurin asuinpaikoilta ohran- ja vehnänjyviä, joiden perusteella voidaan päätellä kuoppakeraamisen kulttuurin omaksuneen pienimuotoista maanviljelyä.

Helsingin yliopiston arkeologian tieteenalan ja kemian osaston sekä ruotsalaisten arkeologian alan toimijoiden yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa kuoppakeraamisilta asuinpaikoilta Ahvenanmaalta ja nykyisen Tukholman seudulta löytyi ohran ja vehnän jyviä.

Viljanjyvien ajoitus varmistettiin radiohiilimenetelmän avulla. Tulosten perusteella viljat ajoittuvat kuoppakeraamisen kulttuurin ajalle eli ovat noin 5300–4300 vuotta vanhoja. Viljanjyvien lisäksi asuinpaikoilta löytyi myös muita kasvinjäänteitä, kuten pähkinänkuoria, omenan siemeniä, mukulaleinikin juurimukuloita ja ruusunmarjoja.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kuoppakeraamiseen kulttuuriin omaksuttiin pienimuotoista viljelyä, joka opittiin suppilopikarikulttuurin maanviljelijöiltä. Suppilopikarikulttuuri levittäytyi Skandinaviaan Manner-Euroopasta.

"Ahvenanmaalta löytyneet jyvät ovat osoitus siitä, että kuoppakeraaminen kulttuuri levitti maanviljelyä paikkoihin, joissa sitä ei oltu aiemmin harjoitettu", Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen sanoo tiedotteessa.

Ahvenmaalta löytynyt 5000 vuotta vanha ohranjyvä on vanhin Suomen alueelta koskaan löytynyt viljanjyvä. Tutkijat löysivät Ahvenanmaalta myös muutama sata vuotta nuorempia ohran- ja vehnänjyviä, jotka ovat leipä- tai pölkkyvehnää. Nykytiedon mukaan Manner-Suomen varhaisimmat jyvät ovat noin 1500 vuotta Ahvenanmaalta löytynyttä jyvää nuorempia.

Aiemmissa tutkimuksissa on hyvin harvoin pystytty osoittamaan, että metsästäjä-keräilijäväestö olisi omaksunut maanviljelyn historiallisena aikana, saati sitten kivikaudella. Muinais-DNA-tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että maanviljely levisi Eurooppaan lähes poikkeuksetta muuttavan väestön mukana.

"Pidämme mahdollisena, että tämä pääosin merelliseen pyyntiin erikoistunut väestö jatkoi kasvien viljelyä, koska sillä oli yhteisölle sosiaalista merkitystä", Vanhanen kommentoi.

Suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden yhteishankkeen tulokset on julkaistu Scientific Reports -tiedelehdessä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tulevaisuudessa odotettavissa aiempaa suuremmat ja laadukkaammat perunasadot – tutkijat kehittävät automaattista kosteudensäätöjärjestelmää

Somettaako lapsesi aktiivisesti? Sillä voi olla positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen

Jaettu uhka ajaa kasvit viestimään keskenään – varoittavat toisiaan esimerkiksi lähellä olevasta tuholaisesta