Maatalous

Hyvienkin viljatilojen välillä isot erot kannattavuudessa: Paras neljännes teki 530 euroa hehtaarilta paremman tuloksen kuin heikoin

Tulokset on laskettu viljelyn kehittämisryhmissä mukana olevien tilojen tuloksista.
Jukka Pasonen

ProAgrian viime kesän tulosyhteenveto kertoo, että monen huonon vuoden jälkeen osa peltokasveista pääsi hinnannousun ansiosta plussalle. Parhaiten viljoista menestyivät ohra, ruis ja kaura. Heikko sato vei vehnien ja kevätrapsin tuloksen tappiolle.

Tulokset on laskettu viljelyn kehittämisryhmissä mukana olevien tilojen tuloksista. Joukko painottuu Etelä-Suomeen ja suhtautuu viljelyyn keskimääräistä kunnianhimoisemmin. Koko Suomen keskiarvot ovat todennäköisesti melkoisesti heikommat.

Näiden "hyvien tilojen" keskiarvojen sisältä löytyy sieltäkin melkoinen vaihtelu.

Ryhmien paras neljännes teki keskimäärin 530 euroa hehtaarilta paremman tuloksen kuin heikoin neljännes, johtava asiantuntija Sari Peltonen Pro­Agriasta kertoo.

Parhaalla neljänneksellä kiinteät kulut olivat noin 150 euroa hehtaarilta pienemmät kuin heikoimmalla. Lisäksi paras neljännes sai satoa 1 400 kiloa hehtaarilta enemmän kuin heikoin neljännes. Paras neljännes sai lisäksi sadostaan 10–20 euroa tonnilta paremman hinnan.

Viljelyn kannattavuuden parantaminen vaatii edelleen tilakohtaisten ratkaisujen hakemista, Peltonen korostaa.

Jokaisen kannattaa laskea omat tuotantokustannuksensa. Se auttaa arvioimaan, millaista sadon määrää tai tuottoa hehtaarilta tarvitaan ylläpitämään viljelyn kannattavuus.

Toisaalta se auttaa näkemään, mitkä ovat ne kustannuserät, jotka vaikuttavat eniten tilan taloudelliseen tulokseen ja miten niitä voidaan korjata.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalainen vilja ei ole bulkkitavaraa

Luomupinta-ala kasvaa siitä huolimatta, että uusia luomusitoumuksia ei tehdä

Kuivuus kirittää puinteja: Oikukkaat sateet repäisivät isot erot satoihin tilojen välillä