Maatalous

MT:n kauppakierroksen masentava tulos: alle kolmannes lammastarjonnasta oli kotimaista, vaikka sitä riitti Ruotsiinkin

Valtaosa kauppojen karitsan- ja lampaanlihasta oli pääsiäistä edeltävällä viikolla peräisin Uudesta-Seelannista. Kotimaista vietiin silti rekkalastillinen Ruotsiin.
Terhi Torikka
Uusiseelantilaista karitsanpaistia myytiin ainakin viikolla 15 monissa K-kaupoissa tarjoushintaan. MT selvitti lampaan- ja karitsanlihan tarjonnan 16 eri kaupasta. Viidessä niistä kotimaista karitsaa tai lammasta ei ollut lainkaan. Vain yhdessä myytiin pelkästään kotimaista.

Kauppiaat suuntaavat pääsiäisen lammassesonkiin vahvasti tuontilihan voimin. MT selvitti karitsan- ja lampaanlihan tarjonnan 16 kaupasta eri puolilta maata. Viikolla 15 saatavilla olleista 109 tuotteesta vain 32 oli kotimaisia.

Viidessä kaupoista kotimaista lammasta tai karitsaa ei ollut tarkasteluhetkellä lainkaan.

Suurin osa tarjonnasta oli pakasteita. Tuontiliha, joka yleisimmin oli peräisin Uudesta-Seelannista, ei ollut aina merkittävästi suomalaista halvempaa. Tarjoukset kuitenkin painoivat luuttoman karitsanpaistin hinnan alle 10 euroon kilolta, mikä on vajaa puolet kotimaisen hinnasta.

Kotimaisen karitsan niukka tarjonta kaupoissa tuntuu oudolta sen tiedon valossa, että Suomesta on helmikuusta lähtien viety rekkalastillinen karitsaa viikossa Ruotsiin. Näin Vainion teurastamo on purkanut tilojen teurasruuhkaa, kun lihaa ei enää mahtunut kotimaan pakkasvarastoihin.

Kaikki kauppiaat eivät ehkä ole tietoisia kotimaisen tuotannon kasvusta ja saatavuuden paranemisesta, arvelee tuotantopäällikkö Patrick Söderman Reinin lihasta, joka välittää suuren osan kotimaisesta karitsasta markkinoille.

"Kotimaista riittäisi ainakin paisteina ja jauhelihana jo valtaosaan kaupoista. Arvo-osat ovat aina vähän kortilla", hän toteaa.

Kauppojen valikoimaa olisi Södermanin mukaan mahdollista kääntää kotimaisemmaksi. "Kaikkea tuontia ei vielä pystytä korvaamaan, mutta kotimaisuusastetta voitaisiin nostaa, jos halua siihen olisi."

Samaa mieltä on kemiläisen Veljekset Rönkä Oy:n toimitusjohtaja Veikko Oljakka. "Tavaraa riittää. Tietysti, jos kauppias vasta pääsiäisviikolla kysyy, niin onhan kotimaista silloin vaikea saada."

Röngän toiminta perustuu sopimustuotantoon, ja pääsiäinen suunnitellaan jo edellisenä syksynä. Näin vältytään yllätyksiltä. Karitsaa toimitetaan kauppoihin ja ravintoloihin valtakunnallisesti ympäri vuoden.

Kysyntä on kasvanut monta vuotta peräkkäin. Viime vuonna karitsaa käsiteltiin viidennes edellisvuotista enemmän.

Luomuun keskittynyt Lihatukku Harri Tamminen myy karitsaa tänä vuonna 10-15 prosenttia edellisvuotista enemmän.

"Ne, jotka haluavat kotimaista luomukaritsaa, saavat sitä. Varastoon ei jäänyt yhtään", kertoo toimitusjohtaja Pasi Tamminen.

Tamminen toimittaa luomukaritsaa Suomen kolmeen isoon kauppaketjuun ympäri vuoden. Valtaosa myydään pakasteena.

"Pakaste on sesonkituotteessa helpompi. Aloimme ottaa ruhoja pääsiäistä ajatellen sisään jo heinäkuussa."

Vainion teurastamolla pääsiäissesonki ei poikkea aiemmista.

"Kaikille halukkaille on löytynyt myytävää. Joihinkin tukkuihin on mennyt koko alkuvuosi hyvin tavaraa ja osa on rajoittanut määriä tähän asti", Vainion teurastamon toimitusjohtaja Miikka Depner kertoi pääsiäistä edeltävällä viikolla.

Ruotsiin lähti Vainiolta karitsakuorma vielä viikolla 15, mutta edessä näyttää olevan tauko.

"Pääsiäisen jälkeen näyttää hiljaiselta. Joudumme varmasti myymään eioota niin Suomen kuin Ruotsinkin asiakkaille."

Karitsanlihan tuotanto kasvoi viime vuonna neljä prosenttia ja kulutus kolme prosenttia. Tänä vuonna Kantar TNS ennustaa noin yhden prosentin kasvua tuotantoon ja kahden prosentin kasvua kulutukseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Australia ja Uusi-Seelanti rikkoivat vanhat ennätyksensä lammasviennissä – vienti Kiinaan vetää ainakin toistaiseksi

Karitsat kiinnostavat Helsingin Haltialassa – kotieläintilalla käynti on monelle pääsiäisperinne

Lammasketjun kehittäminen tilalta kuluttajille vielä kesken — moni tiloista myy lihaa suoraan kuluttajille