Maatalous

Lammasketjun kehittäminen tilalta kuluttajille vielä kesken — moni tiloista myy lihaa suoraan kuluttajille

Suoramyynti tuo tilalle usein lihamyynnin lisäksi myös muita tuloja.
Terhi Torikka
Kotimaista karitsaa mielivän kuluttajan kannattaa olla kaupassa tarkkana. Esimerkiksi tämä paisti ei ole kotimainen, vaikka sinivalkoinen merkki niin saattaa antaa ymmärtää. Liha on pakattu Suomessa, mutta sen alkuperämaa on Uusi-Seelanti.

Suomen lammastilojen tilakoko on yhä kasvussa, mutta koko ketjun vahvistaminen tilalta kuluttajille on yhä kesken.

"Suurin osa kotimaisesta karitsasta myydään tuoreena. Talven teurasruuhkien vuoksi tänä pääsiäisenä on myös pakastettua kotimaista karitsan lihaa tarjolla", sanoo lammas- ja vuohitilojen erityisasiantuntija ja valtakunnallisesta kehittämisestä vastaava Milla Alanco-Ollqvist ProAgrian tiedotteessa.

Lihan myyntiketjua yritetään kehittää perustamalla tuottajaorganisaatioita, joiden tarkoitus on tehostaa muun muassa tuotannon organisointia ja markkinointia. Ensimmäinen on jo perustettu Turun ja Salon seudulle ja toista suunnitellaan Pohjanmaalle.

Moni lammastila nojaa edelleen vahvasti suoramyyntiin, ja moni kotimaista haluava kuluttaja hakee pääsiäislihansa suoraan tilalta tai esimerkiksi Reko-jakelusta. Myös tuotekehitys nostaa päätään.

"Lampurit ovat olleet erittäin kiinnostuneita tuotteiden kehittämisestä ja yhteistyöstä teurastamoiden ja leikkaamoiden kanssa", Alanco-Ollqvist sanoo.

Pääsiäispaistin lisäksi monella suoramyyjällä onkin jo valikoimassaan esimerkiksi makkaroita ja leikkeleitä.

Toimiva suoramyynti tuo tilalle usein lihamyynnin lisäksi myös muita tuloja.

"Asiakkaat palaavat tutulle suoramyyntitilalle, jos laatu, palvelu ja tarjonta miellyttävät. Silloin tarttuu usein mukaan myös villalankoja tai talja", sanoo Alanco-Ollqvist.

Hintakilpailu ulkomaisen, edullisemman lihan kanssa on kovaa. Etenkin kaupoissa ulkomaista on tänäkin pääsiäisenä runsaasti tarjolla.

Kotimainen karitsa ja lammas ovat Alanco-Ollqvistin mukaan perustellusti hyvä ja hintansa arvoinen valinta. Suomalaista puoltaa muun muassa se, että jo monta sataa lammastilaa on liittynyt vapaaehtoisesti hyvinvointia parantaviin tukiehtoihin.

"Se tarkoittaa muun muassa, että lampailla on hyvät olosuhteet karitsoinnissa, karitsoille on karitsabaari, uuhilla ja pässeillä on enemmän tilaa ja lampaat keritään oikeaan aikaan", hän listaa.

Lue myös: MT:n kauppakierroksen masentava tulos: alle kolmannes lammastarjonnasta oli kotimaista, vaikka sitä riitti Ruotsiinkin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jyväskylä pestasi lampaat kitkemään vieraslajia – lauma muuttaa puistolaitumelle heti, kun aidat saadaan pystyyn

Nurmet kasvavat tasaisen varmasti – lampaiden laidunkausi aloitettiin Liedossa

Australia ja Uusi-Seelanti rikkoivat vanhat ennätyksensä lammasviennissä – vienti Kiinaan vetää ainakin toistaiseksi