Kertooko munan kuoren tai keltuaisen väri jotain sen ravitsemuksellisesta arvosta, entä munan koko? - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Kertooko munan kuoren tai keltuaisen väri jotain sen ravitsemuksellisesta arvosta, entä munan koko?

MT törmäsi uskomukseen, jonka mukaan tummemmissa munissa olisi enemmän proteiinia kuin vaaleissa. Näin Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja vastasi.
Terhi Torikka
Ruskeiden munien väri vaihtelee paljon, mutta sisältö ei.

Ruskeiden munien kuorissa on paljon värisävyjä. Sävy kertoo korkeintaan kyseisen munan munineen kanan rodusta tai korkeintaan iästä, mutta ei munan ravintosisällöstä, torppaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina uskomuksen, joka on lähtöisin aasialaiselta vaihto-opiskelijalta.

"Jopa saman parven sisällä munien värivaihtelua on paljon, ja se on normaalia."

Myöskään keltuaisen värisävy tai munan koko ei vaikuta ravitsemukselliseen sisältöön.

"Viljapohjaisella ruokinnalla keltuaisista tulee aika vaaleita. Jos kanat saavat lisäksi esimerkiksi ruohoa tai porkkanoita, keltuaisen väri vahvistuu, mutta ei siinä ole enempää esimerkiksi vitamiineja", Hamina selvittää.

Myös erilaisilla rehulisäaineilla voidaan vahvistaa keltuaisen väriä.

Nuorien kanojen munat ovat munintakauden aluksi pienempiä, mutta sisältö vastaa muuten isompia munia. Samankokoisissa munissa on keskenään hyvin sama ravintosisältö, olivat ne sitten ruskeita tai valkoisia.

Se, missä munien sisällön välillä voi olla eroja, on rasvahappokoostumus. Omega3-rasvahappojen osuutta voidaan suurentaa lisäämällä kanojen rehuun esimerkiksi pellavaa.

Rehustuksella voidaan jonkin verran vaikuttaa myös munien kokoon. Tuottajille maksetaan parasta hintaa M- ja L-koon munista, koska niitä kuluttajat ostavat mieluiten. Munan kokoon vaikuttaa hieman myös kanan rotu tai genetiikka ja ikä.

"Tärkeintä ruokinnassa on tietysti täyttää kanan ravitsemukselliset tarpeet", Hamina huomauttaa.

Joskus munansyöjän voi yllättää tuplakeltuainen. Silloin muna on todennäköisesti lähtöisin nuorelta kanalta, ja kahden keltuaisen lipsahtaminen samaan pakettiin johtuu kiivaasta hormonitoiminnasta.

Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 200 kananmunaa.

Munien huippusesonki on perinteisesti pääsiäisenä, kun kananmunat nostetaan arkea näyttävämmin ruokapöytiin niin koristeltuina kuin ruokanakin. Tänä pääsiäisenä munia riittää kaikille, Hamina arvioi.

Viime vuonna Suomessa tuotettiin noin 75 miljoonaa kiloa kananmunia, mikä on suurin määrä koko Suomen EU-jäsenyyden aikana. Lähes kaksi kolmasosaa munista tuotetaan Varsinais-Suomessa.

Suomalaisten munien erikoisuus kansainvälisesti on salmonellavapaus. Sen ansiosta kotimaisia munia ei tarvitse keittää aivan kovaksi asti, ja niitä voi nauttia vaikka raakana.

Munien värjäykseen Hamina suosittelee luonnon väriaineita, kuten sipulin kuoret tai mustikka. Tärkeintä on, että värit on tarkoitettu elintarvikekäyttöön.

Lue lisää

Uunimunakas

Puolustusvoimia muonittava Leijona Catering vastaa: Ruotsin kautta kiertää vain 4 400 munaa vuodessa

Poikkeusolojen jauhopeukalot innostuivat kananmunasta – hiipuuko buumi normaaliarjen koittaessa?

Suomalainen syö tänä vuonna ennätysmäärän kanamunia – 12 kilon rajapyykin ylitys ei johdu pelkästään koronasta