Maatalous

Kilpajuoksulla vihreään valtakuntaan: Katso videolta, kuinka Keiju ja Hile kumppaneineen aloittivat laidunkauden!

Koskelan tilan lehmät pääsivät laitumelle viime lauantaina Sulkavan Lohilahdella.
Saara Lavi
Vauhtia riitti, kun Kukka-Maaria Kärki avasi portin laitumen suuntaan. Katsomassa olivat myös Arja-Riitta Repo ja Paavo Kärki.

Navetan pariovet ovat auki, mutta oviaukon edessä oleva portti on vielä kiinni. Sen luona käy kuhina, joka äityy pieneksi nahisteluksi. Lähes jokainen Koskelan luomutilan 30 lypsylehmästä haluaisi olla ensimmäisten joukossa kirmaamassa laitumelle. Silti, vaikka luomutilan karja ulkoilee talvellakin, laidun on laidun.

”Ne ovat huomanneet, että tällä viikolla on tehty valmisteluja laidunkauden aloittamiseksi, ja ilmassa varmasti jo tuoksuu kevät ja vihreä nurmi. Eilen ne olivat jo ihan lähdössä ulos”, sulkavalainen maidontuottaja Kukka-Maaria Kärki sanoo.

Laidunkauden alku on yksi vuoden parhaita hetkiä lehmille, mutta myös niiden omistajalle.

”Koen henkilökohtaisesti laiduntamisen tosi tärkeäksi. Minusta se kuuluu lehmän perusoikeuksiin”, Kärki sanoo.

”Muutaman ringin ne ainakin yleensä heittävät, ja osa nahistelee. Sellaista jatkuu muutama päivä.” Heinäkuussa samaa joukkoa saa hätistellä löntystämään pellolle.

Ensimmäiset päivät laitumella ovat lähinnä ulkoilua. Paljoa syötävää ei vielä ole, mutta moni lehmä silti maistelee innolla ensimmäisiä vihreitä. ”Viime kesä oli niin kuiva, että rinnepellot lähtivät hitaasti ja huonosti kasvuun.”

Nyt tuottajan päällimmäinen toive on, että kesästä tulisi kohtuullinen. ”Tulisi tarpeeksi vettä ja tarpeeksi lämmintä. Parissa vuodessa minusta on tullut kauhea kelien ressaaja.”

Tilan lehmien on tarkoitus saada pääasiallinen ravintonsa laitumilta ympäri vuorokauden toukokuun lopulta noin elokuun puoliväliin. Ulkoilumielessä laiduntaminen jatkuu vielä pitkään sen jälkeen, mikäli kelit sen sallivat.

Laiduntamisen hyödyt näkyvät Kärjen mielestä karjassa selvästi.

”Jalkaongelmia ei ole juuri koskaan, ja vastustuskyky on hyvä. Laitumella sorkat puhdistuvat ja pysyvät terveinä.”

Monipuolista liikkumista lisää se, että yli puolet laitumista on perinnebiotooppeja, joissa maasto on vaihtelevaa. Niiden laiduntamista Kärki pitää tärkeänä myös luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen takia. Monimuotoisuuden vuoksi ayrshire-valtaisessa karjassa on myös alkuperäisrotujen edustajia: kaksi länsisuomenkarjan lehmää ja kaksi kyyttöä. Tulossa on vielä lapinlehmä.

”Ne tuovat vaihtelua joukkoon. Aina ensimmäisenä joka paikassa”, Kärki hymyilee.

Hän kertoo, että varsinkin kyytöt tutkivat aina uuden laitumen tarkkaan laidasta laitaan. Ne yritetään ottaa sisään hyvissä ajoin ennen tiineyden h-hetkeä, sillä niillä on taipumus hakeutua syrjäiseen paikkaan poikimaan. ”Kerran kyyttö vasikkansa kanssa löytyi 1,5 kilometrin päästä metsästä, onneksi hyvissä voimissa.”

Laidunkauden avauksen ajankohta on ilmoitettu myös tilan Facebook-sivulla, ja muutama sivullinen on tullut tuottajaperheen iloksi seuraamaan lehmien riemua. Kärki jakaa sosiaalisessa mediassa muutenkin tilan arkea.

”Haluan olla mahdollisimman avoin ja näyttää, millaista maidontuotanto oikeasti on. Monilla tiedot maataloudesta ovat nykyään aika vähäiset.”

Kärki on ottanut halukkaita joskus lypsyllekin mukaan. ”Ei tätä tehdä missään piilossa.”

Saara Lavi
Muutama lehmistä innostui ottamaan mittaa toisistaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Se on Ford-traktori! Vai onko? Missäs etupyörät? Katso MT:n elokuun suosituimmat videot

Lukijalta: "Maailman uhanalaisin eläin on varmastikin suomalainen lypsylehmä"

Maailman uhanalaisin eläin