Maatalous

Poroilla on liian vähän syötävää talvilaitumilla – Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: "Ilman lisäravintoa poronlihaa ei olisi seuraavana syksynä markkinoilla"

Poronhoito voi joutua mittaamaan oikeuksiaan käräjäsalissa kun poliittisia ratkaisuja ei saada aikaan, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Tuulikki Viilo
Maankäytön muutosten vaikutusta laitumiin ja poroihin ei ole ymmärretty, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. ”Kokonaiskuva on puuttunut.”

Porolaitumien kunto on heikentynyt. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei ole kuulemastaan yllättynyt. Poro on saamelaisille ruuan lähde, kulkuväline, vaatettaja ja tärkeä osa kulttuuria.

Sanila-Aikio itse asuu Inarissa. 2000-luvun alkuun saakka porot pärjäsivät talvisin luonnosta löytämällään ravinnolla.

Toisin on nyt. Porojen lisäruokinta on aloitettu tai sitä on entisestään lisätty monessa paliskunnassa. Syynä ovat niin muuttuvat sääolot kuin muusta maankäytöstä johtuvat syyt, Sanila-Aikio kertoo. ”Jos porot eivät saisi lisäravintoa, vaatimet loisivat vasansa. Poronlihaa ei olisi seuraavana syksynä markkinoilla.”

Lisärehu vie kuitenkin elinkeinolta kannattavuutta, hän sanoo.

Huonojen laiduntamisolosuhteiden vuoksi porot lähtevät liikkeelle: Sanila-Aikion kotiseudulla ne pyrkivät Inarijärven toiselle puolelle.

Porot eivät kuitenkaan saisi kulkea paliskunnan rajojen yli ja niiden paimentaminen teettää lisätyötä.

”Poronhoito on yksi saamelaiskulttuurin kivijaloista”, Sanila-Aikio tähdentää. ”Nyt sanotaan tutkimuksen äänellä se, mitä olemme tuoneet esille.”

Keskustelu on jopa liiaksi pyörinyt vain porojen määrän ympärillä, hän pohtii. Muista maankäyttömuodoista on puhuttu vähemmän.

”Metsätalous ei ole ainoa tapa käyttää maata. Meillä on puolustusvoimien harjoitusalueita, kullankaivuuta, petoja, autotestausta, massaturismistakin voidaan puhua.”

Poronhoitoalue kattaa kolmanneksen Suomesta ja alueelle mahtuu paljon erilaisia paliskuntia.

Kiintoisan asiasta tekee vanha pykälä, jonka mukaan poronhoitoa varten tarkoitetuilla alueilla valtion maata ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle.

On epäselvää, mitä ”huomattava haitta” käytännössä tarkoittaa. Ainakin toistaiseksi.

Poronhoito voi joutua mittaamaan oikeuksiaan käräjäsalissa, kun poliittisia ratkaisuja saamelaisten oikeuksien, kielen ja kulttuurin vahvistamiseksi ei saada aikaan, Sanila-Aikio pohtii.

”Kamelin selän katkeamispisteessä ollaan. Toivonkin todellista muun maankäytön ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen yhteensovittamista.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Urosporot etsivät pian taas itselleen kumppania: Näin voit välttyä aggressiivisen poron hyökkäykseltä

Koiraharrastajat toivat lisätassuja porojen paimennukseen Kuusamossa: "Tämä on win-win-tilanne kaikille"

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Saamelaiskäräjien pitää palauttaa lähes sadan ihmisen nimet vaaliluetteloon