Maatalous

Kotieläintilat vaikeuksissa laitevalmistajien kanssa: "Ostin uusina myytyjä tunnistepantoja jotka vanhenevatkin vuoden lopussa – lisähintaa kertyy liki 20 000 euroa"

Lypsyrobottien huoltosopimuksissa muuttuvan osuuden hinta on noussut laitevalmistajan yksipuolisella ilmoituksella.
Lari Lievonen
Maitotilallisille on tullut ikäviä yllätyskuluja lypsyrobottien korjauskulujen noususta. Kuvan eläimet eivät liity tapauksiin.

Maatalousyrittäjät ympäri Suomea ovat tyytymättömiä lypsyrobottien ja muiden maatalouslaitevalmistajien toimintaan tilanteissa, joissa laitteissa ilmenee vikoja ja ongelmia.

"Viljelijät ovat olleet valtavan tyytymättömiä tilanteissa, joissa laitteet ovat esimerkiksi rikkoutuneet tai vikaa ei ole löydetty. Ongelmatilanteissa jopa pahimmillaan kiistetään laitteiden toimimattomuus", MTK-Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä kertoo.

Perälän mukaan palautetta asiasta on tullut viljelijöiltä laajasti ympäri Suomea.

"Ostaja olettaa tietenkin laitteen toimivan myyntipuheiden mukaisesti, mutta ongelmatilanteissa hän on heikoilla. Myyjän mielestä vika on yrittäjässä, tuottajan mielestä laitteessa – ja kiista onkin valmis", kenttäpäällikkö sanoo.

"Taustalla ovat epätasapainoiset sopimukset, joissa viljelijöillä ei monesti ole muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa ison laitevalmistajan tarjoama paperi. Muuten jää kokonaan sivuun laitehuolloista", Perälä pohtii.

Nimettömänä pysyttelevä eteläpohjalainen viljelijä on ollut ongelmissa lehmien tunnistepantojen kanssa.

"Ostin vuosi sitten runsaasti uusina myytyjä tunnistepantoja, jotka vanhenevatkin nyt vuoden lopussa. Uusia ja vanhoja pantoja ei voi käyttää rinnakkain, joten täytyy ostaa kokonaan uudet. Hintaa tälle kaikelle kertyy liki 20 000 euroa."

Viljelijän mukaan maitotilallisille ei ole kerrottu, että pannat vanhenevat pian.

"Monet ovat hiljattain ostaneet isolla rahalla tavaraa, jonka odottavat olevan pitkäikäistä."

Toinen viljelijä Etelä-Pohjanmaalta kritisoi lypsyrobottien huoltopalveluiden hintojen jatkuvaa kallistumista.

"Huoltosopimuksen muuttuvan osuuden hinta on noussut laitevalmistajan yksipuolisella ilmoituksella. Robottien huolto- ja korjauskustannukset ovat nousseet vuoden aikana lähes 2,5-kertaisiksi robottien rikkoutumisten sekä toimimattomuuden takia."

"Lisäksi huoltosopimukset ovat monesti viljelijöille epäsuotuisia. Kun ilmenee ongelmia ja laitevikoja, voi laitevalmistaja pahimmillaan yrittää kokonaan livetä vastuusta", hän jatkaa.

Viljelijät eivät halunneet antaa haastattelua nimellään, sillä pelkäävät joutuvansa ongelmiin laitevalmistajien kanssa.

Lypsyrobotteja valmistavan De Lavalin toimitusjohtaja Jari Virrankoski vastaa viljelijöiden kritiikkiin huoltojen kalleudesta.

Virrankosken mukaan hintoja selittää se, että huollot vaativat tekijöiltään elektroniikan ja automaatio-osaamisen erikoistuntemusta.

"Laitteistomme huollot edellyttävät erikoisosaamista, mikä vaatii jatkuvaa koulutusta. Siksi vertailukohdat ovat syytä hakea eri alojen vaativista laitehuolloista. Seuraamme hinnoittelussamme yleistä hintatason kehittymistä sekä työmarkkinajärjestöjen sopimuksia palkankorotuksista", Virrankoski toteaa.

"Viime vuosien aikana hintojen tarkistuksemme ovat olleet varsin maltillisia. Seuraava huoltohinnoittelun tarkistusajankohta on ensi vuoden vaihteessa."

Virrankoski muistuttaa, että kiinteähintaisessa sopimuksessa hinnat voivat olla sovittu useammaksikin vuodeksi, mutta jatkuvakestoisessa sopimuksessa varataan oikeus hintojen vuosittaiseen tarkistukseen.

Virrankoski sanoo, ettei laitteiden toimimattomuutta ei ole De Lavalin puolelta kiistetty.

"Tilanteet ovat kuitenkin käytännössä hyvin erilaisia, ja välillä kyseessä saattaa olla myös puutteita käyttäjän tietämyksessä laitteen kaikista toiminnoista."

Tätä pyritään Virrankosken mukaan minimoimaan kattavalla laitteiden käyttöönoton yhteyksissä tapahtuvalla koulutuksella ja myöhemmillä tukikoulutuksilla.

"On hyvä myös muistaa, että laitteen toimimattomuus ei tee laitetoimittajasta automaattisesti korvausvastuullista, vaan sillä on oikeus yrittää korjata vika kohtuullisessa ajassa."

De Lavalin tavoitteena on sopia ristiriitatilanteet suoraan asiakkaan kanssa, toimitusjohtaja tähdentää.

"Mutta kun meitä lähestytään lakitoimiston välityksellä, joudumme mekin siihen vastaamaan oman lakitoimistomme kautta, ja silloin edetään pitkälti vain lain kirjainten mukaan. Kauppalain perusteet olisikin kaikkien maatalousyrittäjien hyvä tuntea, koska eteen tulevat sopimukset myös maatilaympäristössä perustuvat monesti tähän lakiin."

Lypsyrobotteja valmistavan NHK-Keskus Oy:n edustaja ei halunnut kommentoida MT:lle viljelijöiden kritiikkiä.

Maanomistajien Arviointikeskuksen lakimies Timo-Matti Torppa tunnistaa kaikki viljelijöiden mainitsemat ongelmat.

"Kommentoimatta mitään yksittäistapausta voin sanoa, että yleisesti ottaen maaseutuyrittäjillä on selvästi haasteita erilaisten isojen toimijoiden kanssa sopimusten hallinnan kanssa", Torppa toteaa.

Torpan mukaan on ilmennyt haasteita tunnistaa, ovatko sopimukset tasapainoisia ja laadittu niin, että ne ovat sekä isolle toimijalle että viljelijälle tasapainoisia.

"Tähän ongelmaan törmätään ihan jatkuvasti Arviointikeskuksessa. Puhuttiinpa sitten salaojaurakoinnin, urakoinnin tai muunlaisen toiminnan sopimuksista, niin jatkuvasti niissä ilmenee haasteita maatiloilla ja maaseudun pienyrityksillä."

Ari Perälän mielestä olisi tarpeen tietää miten paljon vastaavia kiistatilanteita löytyy Suomesta.

"Tuottajajärjestöllä ei ole muuta mahdollisuutta kun olla tarvittaessa tuottajien tukena sopimuksia neuvoteltaessa, ja lisätä tuottajien sopimusosaamista kaikin tavoin."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Kauppa maksaa tuottajalle bulkin hintaa premium-tuotteista" – MTK-Etelä-Pohjanmaan Yrjö Ojaniemi pettyi halpuuttajakauppaan

MTK-Etelä-Pohjanmaa kutsui kokoukseensa 16 kansanedustajaa – vain yksi tuli paikalle

Koneviesti: Saksan maatalouskonekauppa ennätystasolla