Maatalous

Ammattiin opiskelevat kaipaavat konkretiaa ja työelämätaitoja – lukiolaiset puolestaan haluavat eroon paineiden viidakosta

Yli 80 prosenttia nuorista odottaa työelämää innolla.
Jaana Kankaanpää
Ammatillisissa oppilaitoksissa janotaan enemmän käytäntöä sekä lisää ja parempaa opetusta, kertoo tutkimus. Arkistokuva autonasentajaopinnoista.

Ammatilliset opiskelijat kaipaavat enemmän ja laadukkaampia oppitunteja, lukiolaiset puolestaan haluavat eroon pakollisten aineiden, läksyjen ja paineiden viidakosta, ilmenee Kun koulu loppuu - Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksesta.

Nuorilta kysyttiin yhtä asiaa, jonka he haluaisivat muuttaa koulussa, jos voisivat. Vastaus paljastaa kuilun lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välillä opetuksen määrässä. Ammatillisissa oppilaitoksissa janotaan enemmän käytäntöä sekä lisää ja parempaa opetusta. Noin joka viides lukiolainen taas kokee pakollisten aineiden määrän liian suurena.

Työelämätaitojen opetusta ja ohjausta sekä opinto- ja alavalintojen ohjauta kaivataan sekä lukioissa että ammatillisissa opinnoissa.

Välivuosi on suosittu ratkaisu toisen asteen päättämisen jälkeen. Lukiolaistytöistä jopa 38 prosenttia aikoo pitää välivuoden. Syyksi mainitaan muun muassa lisäaika alavalintaan, hengähdystauko opiskeluista ja aikaa itselle.

”Välivuoden suosio on vakiintunut. Tämä ei johdu niinkään korkeakoulujen valintakriteereistä, vaan isommasta asennemaailman muutoksesta. Nuoret eivät todellakaan odota omannäköisen elämän alkamista eläkeikään. Yksilöllistyvä elämäntapa on tullut jäädäkseen. Uhkien sijaan tämä on yhteiskunnallinen mahdollisuus ja nuorille tulee rohkeasti tarjota monenlaisia tehtäviä ja oppimisen mahdollisuuksia jo aikaisessa vaiheessa", pohtii T-Median tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen.

Individualistinen maailmankuva heijastuu myös opinto-ohjaukseen: nuorten ykköstoiveena on edelleen yksilöohjauksen määrän lisääminen toisella asteella.

”Lukioihin tullut jälkiohjaus ei saa nakertaa olemassa olevia ohjauksen resursseja, sillä nuoret kaipaavat jo nyt enemmän tukea omiin valintoihinsa. Nuorten positiivinen näkemys työelämästä ei saa sammua ohjauksen puutteen takia”, toteaa Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Luottamusta työelämään opiskelijoilla riittää. Yli neljä viidestä uskoo löytävänsä oman paikkansa työelämässä, ja jatkuvan oppimisen sekä oman osaamisen kehittämisen käsitteet ovat nuorille tuttuja.

Yli 80 prosenttia nuorista odottaa innolla työelämää.

”Haastamme yritykset ja nuorta lähellä olevien organisaatiot tarjoamaan rohkeasti monenlaisia tehtäviä ja oppimisen mahdollisuuksia nuorille. Vastavalmistuneilla ja toisella asteella opiskelevilla nuorilla on paljon vahvuuksia ja näkemyksiä, joita eri toimialojen edustajien tulee hyödyntää”, Tenhunen-Ruotsalainen jatkaa.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2019 suomalaisissa yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 13 984 nuorta, joista ammatillisista oppilaitoksista oli 4 129 ja lukioista 5 165 nuorta. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta T-Media Oy.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Perustuloa vai empatiaa?

Vain alle kolmasosa hakijoista sai opiskelupaikan korkeakoulusta – yhä useampi sai opiskelupaikan suoraan päättötodistuksen perusteella

Nuoret stressaavat alavalintaa ja iso osa pitää välivuoden – yliopiston suosio säilyy, mutta moni uskoo, että pelkkä koulutus ei takaa töitä