Maatalous

Multaa ei kannata pöllyttää hengitysilmaan – THL varoittaa: Voi aiheuttaa keuhkokuumeen

Jotta ikävää tartuntaa ei saa, on myös hyvä muun muassa suojata käsissä mahdollisesti olevat haavat tai rikkinäinen iho, kun käsittelee multa tai kompostituotteita.
Lauri Salminen
Ruokaviraston ja THL:n vielä käynnissä olevassa tutkimuksessa yli 90 prosentista maanparannusaineiden ja kasvualustojen näytteistä löytyi keuhkokuumetta aiheuttavia legionellabakteereja. Kuvituskuva.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) varoittaa, ettei multaa kannata pöllyttää hengitysilmaan. Siitä voi nimittäin huonolla tuurilla seurata keuhkokuume.

Jotta ikävää tartuntaa ei saa, on myös hyvä suojata käsissä mahdollisesti olevat haavat tai rikkinäinen iho, kun käsittelee multa tai kompostituotteita. Mullan ja kompostituotteiden käsittelyn aikana kannattaa käyttää suojakäsineitä ja kädet on syytä pestä lopuksi huolellisesti.

On syytä myös kiinnittää huomiota siihen, ettei multapusseja säilytä auringossa, sillä 20-40 asteen sisälämpötila on ihanteellinen haitallisen legionellabakteerin lisääntymiseen.

Keuhkokuumeen mahdollisesti aiheuttava legionellabakteeri sairastuttaa ihmisen tavallisimmin niin, että legionellabakteerit lisääntyvät ja leviävät erilaisissa vesijärjestelmissä, kuten suihkussa ja jäähdytysjärjestelmissä. Tartunnan ihminen saa hengittämällä legionellabakteereja sisältävää aerosolia. Jos tuo bakteeri pääsee keuhkoihin, voi se aiheuttaa keuhkokuumeen.

Suurimmassa sairastumisvaarassa ovat ikääntyneet ihmiset sekä henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Myös keuhkosairaudet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistuttaa, että suurin osa terveistä, legionellabakteerille altistuvista ihmisistä ei sairastu.

Legionallainfektiot ovat harvinaisia, mutta tauti on THL:n mukaan hyvin todennäköisesti alidiagnosoitu. Suomessa todetaan vuosittain parikymmentä legionellan aiheuttamaa keuhkokuumetta. Puolet sairastuneista on saanut tartunnan ulkomaanmatkalla ja puolet kotimaassa.

Suomessa on kaksi kertaa epäilty, että legionellatartunta olisi saatu multatuotteesta. Vuonna 2016 tartunnan epäillään tulleen nurmikkomullasta ja viime vuonna kukkamullasta. Länsinaapurissamme Ruotsissa raportoitiin viime vuonna nelisenkymmentä kaupallisiin multatuotteisiin liittyvää legionellainfektiota.

Ruokaviraston ja THL:n vielä käynnissä olevassa tutkimuksessa yli 90 prosentista maanparannusaineiden ja kasvualustojen näytteistä löytyi keuhkokuumetta aiheuttavia legionellabakteereja. Osassa näytteistä niitä löytyi jopa runsaasti. Legionellabakteerien löytyminen ei sinällään ole yllättävää, koska niitä esiintyy yleisesti pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Eläinsuojelurikkomuksista annetuissa tuomioissa on suuria eroja eri puolilla maata – laatujärjestelmästä apua pulmaan

MTK huolestui maaseudun kehittämisohjelman rahoista – "Hallitusohjelmaa on noudatettava"

"Naakkakantaa ei enää hallita ampumalla" – Lapualla kuitenkin yritettiin, tuottajien pyynnöstä