Maatalous

Hullun lehmän tauti ja susien hyökkäykset viitoittivat Lallin Lampaan tietä alkutuottajasta elintarvikelaitokseksi – "Lampaalla on osansa ympäristötavoitteissa"

20 vuotta toiminut yritys järjestää huomenna Köyliössä avoimet ovet.
Markku Vuorikari
Arkistokuva. MT tutustui Lallin Lammas Oy:n viimeiseen laajennukseen vuonna 2015. Edessä Kati Kaisajoki.

Lampaita jo 20 vuotta teurastanut ja leikannut Lallin Lammas Oy on muovautunut nykyiseen malliinsa osin ulkoisten sattumien seurauksena.

"Itsekin sen huomaa parhaiten vasta, kun alkaa kirjoittaa tapahtumia vuosien varrelta auki", Lallin Lampaan tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki toteaa.

Juhlavuoden kunniaksi yritys osallistuu huomiseen Avoimet kylät -tapahtumaan avaamalla halukkaille ovet tuotantotiloihin sekä tietysti grillaamalla karitsaa.

"Lisäksi lapsille ja lapsenmielisille on pientä ohjelmaa, ja pihapiirissä pääsee tutustumaan lampaisiin", Kaisajoki lisää

Yrityksen perustivat vuonna 1999 köyliöläiset viljelijät saadakseen viljelykiertoonsa nurmea ja viljaa, sekä niille hyötykäyttöä.

Lampaiden pito aloitettiin 250 uuhen kylmäpihattolampolalla. Se oli maa- ja metsätalousministeriön koerakennuskohde, erikoisuutena on muun muassa käsittelemättömästä haapalaudasta tehty ulkovuori.

Lisäksi tontille nousi saman tien oma teurastamo ja leikkaamo. Tarkoituksena oli jalostaa vain oma tuotanto, mutta nopeasti toiminta laajeni myös teuraseläinten ostoon muilta tuottajilta ja rahtitöiden tekemiseen.

Seuraavan käänteen sai aikaan BSE:n, niin sanotun hullun lehmän taudin, löytyminen Euroopasta.

"Vaihtoehtona oli lopettaa toiminta tai investoida lisää", kertoo Lallin Lampaan tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki.

Yritys päätyi investoimaan laajennusosaan, jonka myötä ruhovarastotilat kolminkertaistuivat ja ruhojen säilyttäminen oli mahdollista näytteenottovaatimusten mukaisesti. Samalla rakennettiin teuraseläimille oma navetta ja jätteille jäähdytetty huone.

Sitten tulivat sudet. Köyliön alueelle asettunut susipariskunta sai pentuja ja Lallin Lampaan katraat joutuivat hyökkäysten kohteiksi vuonna 2008. Yhteensä 65 eläintä kuoli tai lopetettiin.

Tilanne oli niin vaikea, että yritys luopui eläinten pidosta, mutta ryhtyi pian siihen uudelleen kasvattamalla ostokaritsoja vuosina 2010–2015.

"Toiminta elintarvikepuolella alkoi olla niin mittavaa, ettei resursseja kasvatustoimintaan enää ollut", Kaisajoki toteaa.

15 vuodessa yritys muuttui alkutuottajasta elintarvikealan toimijaksi, ja taas oli tarvetta laajentaa.

"Nyt toiminta on sellaisessa mittakaavassa, että yhteistyö jalostavien laitosten kanssa esimerkiksi tuotekehityksen tiimoilta olisi mahdollista", Kaisajoki miettii.

Matkan varrella vakinaisten työntekijöiden määrä on kasvanut kahdesta kuuteen.

Muutosten keskellä usko lampaaseen on säilynyt.

"Lampaalla on oma osansa tulevaisuuden ympäristötavoitteisiin pääsemisessä. Lampaanliha voidaan tuottaa ihmisen ravinnoksi sopimattomilla monivuotisilla kasveilla, ja laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta", Kaisajoki listaa.

Lallin Lampaassa voi vierailla 8.6.2019 kello 10–15.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kotimaisen karitsan ylitarjonta voi kääntyä pulaksi— Ruotsalaistukkuri valmis vaihtamaan irlantilaislihan suomalaiseen

Teurastamot vastaavat kokeille: Lampaasta otetaan talteen kaikki lain sallimat osat kiveksiä myöten — kielen irrottaminen liian vaikeaa

Lammasteurastamo investoi rohkeasti