Maatalous

Yersiniabakteerin vasta-aineita 60 prosentilla suomalaisista lihasioista – seuranta hillitsisi elintarvikeketjun tautiriskiä

Taudinaiheuttajia ei havaita silmämääräisissä tarkastuksissa. Kaikkiaan suomalaisen sianlihan tuotanto on turvallista.
Sanne Katainen

Lihasikojen vasta-aineseuranta auttaisi hallitsemaan elintarvikeketjun riskejä myös Suomessa. Seurannalla pystyttäisiin vähentämään Euroopassa sianlihasta ihmiseen tarttuvien yleisten taudinaiheuttajien, kuten salmonellan, yersinian, trikiinin ja toksoplasman leviämistä.

Tyypillisesti taudinaiheuttajia ei pystytä havaitsemaan nykyisen, silmämääräisen lihantarkastuksen yhteydessä. Ainoastaan trikiinejä tutkitaan rutiininomaisesti laboratoriossa.

Salmonellavalvontaohjelma toimii Suomessa hyvin.

Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Elina Felin selvitti väitöskirjassaan salmonella-, yersinia-, toksoplasma- ja trikinellavasta-aineiden esiintyvyyttä suomalaisilla lihasioilla.

Ilmeni, että yersiniabakteerien vasta-aineita esiintyi jopa noin 60 prosentilla tutkituista lihasioista. Tilanne on vastaava kuin muissakin EU-maissa.

Vasta-aineet kertovat, että sika on jossakin elämänvaiheessa altistunut kyseiselle taudinaiheuttajalle. Tartunta on kuitenkin voinut mennä jo ohi teurastusvaiheessa, eikä sika välttämättä enää riskeeraa elintarviketurvallisuutta.

Salmonella- ja toksoplasmavasta-aineita esiintyi Suomessa harvoin. Salmonellavasta-aineita todettiin vain 3–18 prosentilla ja toksoplasmavasta-aineita 1–3 prosentilla tutkituista lihasioista.

Trikiinivasta-aineita ei todettu lainkaan.

Felinin tutkimuksen valossa suomalaisen sianlihantuotannon elintarviketurvallisuus on korkealla tasolla.

"Kuluttajat voivat välttää riskit noudattamalla huolellista keittiöhygieniaa. Raa´an lihan käsittely tehdään erillään muusta ruoanvalmistuksesta ja eri välineillä, jonka jälkeen pestään kädet. Sianliha tulee aina kuumentaa läpikypsäksi", neuvoo Felin.

Felin havaitsi tilojen välillä suuria eroja eri vasta-aineiden esiintyvyydessä. Tilatason tietoa vasta-aineiden esiintyvyydestä voitaisiin käyttää lihantarkastuksessa.

Erityisesti yersinian vasta-aineiden kattava seuranta mahdollistaisi korkean riskin tiloilta peräisin olevien sikojen teurastamisen päivän viimeisenä.

Toksoplasmavasta-aineita esiintyi yleisesti vain muutamalla tilalla. Riskiperusteisesti kohdennetulla vasta-aineseurannalla olisi mahdollista ohjata näiltä tiloilta peräisin oleva liha pakastukseen ja parantaa tilan tautisuojausta.

"Vasta-aineseurannalla saataisiin hyödyllistä tietoa riskinhallintatoimien kohdentamiseksi. Kustannus-hyöty-laskelmat tulee kuitenkin vielä tehdä, sillä lisäkustannusten asettaminen elinkeinolle ei ole realistista. Lihantarkastusta on kuitenkin uskallettava muuttaa, jos haluamme, että valvonta on riskiperusteista ja tehokasta", sanoo Felin.

Felinin mielestä myös muita indikaattoreita, kuten aiemmat lihantarkastustulokset, yskä ja hännänpurenta, voitaisiin käyttää osana elintarvikeketjutietoja. Tietojen avulla voitaisiin etukäteen jaotella sikaerät, jotka todennäköisesti soveltuvat visuaaliseen lihantarkastukseen ja sikaerät, joille tarvitaan lisätarkastuksia.

ELL, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Elina Felin väittelee 14.6. kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 1041, Viikinkaari 5.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Naakkoja pitää vähentää

Naakkajahti luvassa lauantaiksi Etelä-Pohjanmaalle – "Salmonellan leviäminen naakkojen välityksellä ollut monelle viimeinen pisara"

Naakat toivat salmonellan nautakarjatiloille – salmonellaa tällä hetkellä jo 11 pohjalaisella tilalla