Maatalous

Kokoomuksen Jaana Pelkonen järkyttyi eläinsuojeluvalvonnan raportista: "Iso asenneongelma, jos eläin nähdään pelkkänä hyödykkeenä ja kertakäyttötavarana”

Pelkonen muistuttaa, että lemmikkieläinten kaltoinkohtelun taustalla voi olla sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia.
Lari Lievonen
Ihmisen pahoinvoinnin hinnan maksaa Jaana Pelkosen mielestä liian usein puolustuskyvytön eläin. Kuvituskuva.

Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen on järkyttynyt Ruokaviraston hiljattain julkaisemista eläinten hyvinvoinnin valvonnan tuloksista. Valvonnassa havaittiin puutteita 37 prosentilla tarkastetuista turkistiloista aiemman 23 prosentin sijaan.

Lemmikkieläinten huonoon kohteluun liittyvien eläinsuojelukäyntien määrä oli kasvanut ja eläinten kaltoinkohtelu raaistunut.

”Ruokaviraston raportti kertoo karua kieltään; välipitämättömyys ja eläinten huono kohtelu on entisestään lisääntynyt. Meillä on maassamme iso asenneongelma, jos eläin nähdään pelkkänä hyödykkeenä ja helposti hylättävänä kertakäyttötavarana”, Pelkonen jyrähtää tiedotteessa.

Pelkonen muistuttaa, että lemmikkieläinten kaltoinkohtelun taustalla voi olla välinpitämättömyyden lisäksi sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Ihmisen pahoinvoinnin hinnan maksaa liian usein puolustuskyvytön eläin.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry kertoo tiedotteessaan, että se on perehtynyt viranomaistarkastusten tuloksiin ja havaittuihin puutteisiin. Liiton mukaan puutteisiin liittyvät ohjaus- ja neuvontatoimet alkavat sen jäsentiloilla viipymättä.

Liitto huomauttaa, että tilaa kohti laskettuna puutteita oli keskimäärin 2,3, mikä oli vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin puutteita oli 3,2.

Puutteet jakaantuvat karkeasti viidelle osa-alueelle, jotka ovat Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton mukaan korjattavissa noudattamalla tilasertifioinnin mukaista tilanhoitorutiinia.

Ruokaviraston raportin mukaan turkistiloilla havaittiin puutteita eläinten asianmukaisessa lopettamisessa. Turkiskasvattajien edunvalvoja toteaa, että todellisuudessa nämä puutteet tarkoittavat joko lopetuslaitteiden myöhästyneitä määräaikaistarkastuksia tai testausdokumentin tai raportoinnin puutetta. Kyse ei siis ole ollut siitä, että eläimiä olisi lopetettu väärällä tavalla.

"Viime vuoden tuloksista otetaan kaikki oppi. Puuteprosentin pitää laskea ja kasvattajat haluavat tehdä parhaansa", eläinlääkäri Johanna Korpela kommentoi asiaa tiedotteessa.

Vuoden 2018 raportti kattaa tuotantoeläinten otantatarkastukset, eläinkuljetusten ja teurastamojen tarkastukset sekä epäilyyn perustuvat, kaikkia eläinlajeja koskevat tarkastukset. Valvonnassa Suomen turkistiloista tarkastettiin noin viidennes.

Lue lisää:

Eläinsuojelutarkastus kohdistuu yhä useammin lemmikkeihin – puutteita löytyi lähes kolmanneksessa tarkastuksista

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Eläinsuojelurikkomuksista annetuissa tuomioissa on suuria eroja eri puolilla maata – laatujärjestelmästä apua pulmaan

Ruokavirasto vastaa: Eläinsuojeluvalvonta ei Pirkanmaalla ole mielivaltaista eikä huonompaa kuin muualla maassa

Villiintynyt nautalauma on edelleen karkuteillä Laukaassa – "Ensisijainen tavoite on ottaa eläimet kiinni ja toissijainen lopettaa ne"