Maatalous

Luke ja Syke: Tariffi lannasta tehtävälle biokaasulle edistäisi lantapohjaista kiertotaloutta

Lantabiokaasun tuotanto tarvitsee alkuvaiheessaan lisätukea, tutkimuslaitokset korostavat. Tukea maksetaan myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Pekka Fali
Gasumin biokaasulaitos Oulun jäteaseman alueella. Kaasutuksessa syntyvä nestemäinen mädäte viedään säiliöautolla maatiloille lannoitteeksi. Kuvituskuva.

Biokaasun tuottamista eläinten lannasta edistäisi parhaiten lannasta tuotetulle biokaasulle kohdistettu tariffi, osoittaa tuore selvitys. Edellytyksenä tariffille tulisi olla, että kaasutuksessa syntyvä mädäte jalostetaan edelleen kierrätyslannoitevalmisteiksi eli väkevöidyiksi, kuljetettaviksi kierrätyslannoitteiksi.

Kun biokaasun tuotanto ja kierrätyslannoitteiden valmistus sidotaan tariffin ehdoissa yhteen, varmistettaisiin etenkin lantafosforin päätyminen satoa tuottaville peltolohkoille.

"Tärkeää on tukea samanaikaisesti sekä liikennebiokaasun että kierrätyslannoitevalmisteiden markkinoiden rakentumista, jotta lantabiokaasutuotanto muuttuu markkinaehtoisesti kannattavaksi", kertoo erikoistutkija Sari Luostarinen Luonnonvarakeskus Lukesta.

Luken ohella selvitystä on ollut laatimassa Suomen ympäristökeskus Syke. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa ravinnekierron ja liikennebiokaasun tuotannon vauhdittamisen vaatimia toimenpiteitä.

Lannasta tuotettu biokaasu on entistä ajankohtaisempi aihe, sillä hallitus on ohjelmassaan luvannut toteuttaa sekä biokaasun tuotantoa ja kulutusta että kierrätyslannoitemarkkinoita edistävän toimenpidekokonaisuuden.

Luken ja Syken selvityksessä laadittiin esimerkkitapaus valtakunnallisesta biokaasulaitosverkostosta, jossa 13 suurta laitosta pystyisi käsittelemään vuosittain 1,3 miljoonaa lantatonnia.

Jotta toiminta olisi kannattavaa, tarvittaisiin vuosittain reilun viiden miljoonan euron lantabiokaasutuki sekä noin 88 miljoonan euron kerta-avustukset investointeihin. Panostuksella saataisiin liikkeelle yhteensä 293 miljoonan euron kokonaisinvestoinnit, tutkimuslaitokset laskevat.

Jotta toiminta olisi kannattavaa, laitosten pitäisi olla suuria. Näin prosessointikustannus käsiteltyä lantatonnia kohti laskee.

Pienet laitokset eivät myöskään pysty pureutumaan ravinnekierron olennaisimpiin aluetason haasteisiin eivätkä saavuta parasta mahdollista tuotteiden jalostusastetta, laitosten yhteisessä tiedotteessa perustellaan.

Suurenkaan laitoksen tulonmuodostus ei ole ongelmaton. Heikon kannattavuuden kanssa kamppaileva maatalous ei pysty maksamaan lannan toimittamisesta laitokseen, ja toisaalta lannan energiapotentiaali on heikompi kuin esimerkiksi teollisuuden sivuvirroilla. Tästä syystä lantabiokaasutuotanto tarvitsee alkuvaiheessaan lisätukea.

Tuki olisi tehokkainta kohdistaa suoraan itse laitokselle.

"Suuret biokaasulaitokset ovat isoja investointeja, ja lopputuotteiden markkinat ovat vasta kehittymässä. Lantaa prosessoivien biokaasulaitosten kannattavuus onkin merkittävä pullonkaula ravinnekierrätyksen sekä materiaali- ja energiatehokkuuden kehittämiselle", Luostarinen toteaa.

Myös Ruotsi, Norja ja Tanska tukevat lannan hyödyntämistä biokaasutuotannossa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lantaa ei pidä kuljettaa suuriin biokaasulaitoksiin

Suomen suurin biokaasulaitos Nurmossa sai ympäristöluvan – karjanlannasta kaasua 6 000 autolle

Suuren mittakaavan biokaasulaitoksilla ravinnekierrot käyntiin