Maatalous

Viljelijä avautui pellollaan ilmastonmuutoksesta ja sai jättiyleisön: "Ihmiset alkavat saada kyllikseen tyylistä, millä punaisesta lihasta puhutaan"

Pyhtäällä asuvan viljelijän pelloilla laiduntaa ylämaankarjaa. Hänen mielestään ne tekevät työtä ihmisen ja ilmaston hyväksi.

Lehmäkö ilmastorikollinen?

Videoblogia pitävä Sakari Peltola ihmettelee heinäpellollaan puhetta punaisen lihan ilmastovaikutuksista.

"Heinä kasvaa tässä, tosi pienellä panoksella. Jos maaperä on kunnossa ja heinän seassa on vaikka apilaa, se sitoo typpeä ilmasta. Kun on tarpeeksi typpeä, heinä voi kasvaa hyvin. Heinä sitoo hiilidioksidia", Peltola selittää.

Hän puhuu maaperää uudistavan laidunnuksen puolesta. Menetelmässä pyritään parantamaan maan kasvukuntoa. Se taas edistää hiilensidontaa.

"Sulla on eläin, eläin syö heinää, eläin tapetaan ja sä syöt sen eläimen. Samalla kun eläin laiduntaa se lisää maan terveyttä – mikäli ei ole ylilaidunnusta, mikä on tyhmä konsepti. Kaiken voi tehdä väärin, jos haluaa", hän linjaa videolla.

Videota on katsottu kolmessa päivässä yli 238 000 kertaa. Jakojakin on kertynyt yli 3 500. Suosio on yllättänyt pyhtääläisen viljelijän täysin.

"Aiheesta nähtävästi johtuu. Ihmiset alkavat saada kokolailla kyllikseen tyylistä, millä punaisesta lihasta sekä ilmastonmuutoksesta puhutaan. Kutsun sitä vouhotukseksi. Mielestäni suhtautuminen on epätieteellistä ja joukkohysterian kaltaista."

Peltolalla on Pyhtäällä ylämaankarjaa 30 päätä. Eläinten määrää vähennettiin noin puoleen kahden huonon rehukesän seurauksena. Laitumia ja heinäpeltoja on noin 60 hehtaaria.

Hiilen sitomista edistääkseen hän muokkaa maata mahdollisimman vähän. Tilan mailla hyödynnetään jatkuvaa kasvatusta: pelloille ajetaan karjanlantaa, muokataan kevyesti ja lisätään siementä.

Koulutukseltaan Peltola on puutarhuri, mutta ilmasto- ja ravitsemustieteeseen perehtymisestä on muotoutunut maatalouden oheen rakas harrastus.

"Traktorissa kuuntelen eri alojen huippuyliopistojen professorien luentoja kuulokkeilla. Tietoa karttuu hyvin, kun päivittäin kuuntelee kolmesta kuuteen tuntia."

Innostus alkoi oikeastaan huolesta.

"Ennusteet ovat olleet sellaista, että kaikki aavikoituu ja koko maapallo kuolee. Jos annetaan noin karu tulevaisuudenkuva, mitä sille pitäisi tehdä? Valvot, et saa unta. Tai sitten käyt tutkimaan asioita."

Biologisissa järjestelmissä kaikki linkittyy kaikkeen, Peltola sanoo. "Kun kaikkea opiskelee mahdollisimman laajasti, alkaa havaitsemaan yhtäläisyyksiä."

Videosta seuranneet yhteydenotot ovat olleet positiivisia ja osaltaan haastaneet opiskelemaan asiaa lisää.

"En pyri edustamaan mitään ideologiaa. Haluan oikeasti tietää, miten biologiset järjestelmät toimivat. Ideologiat vain jakavat ihmisiä leireihin ja estävät tieteen eteenpäin menemistä."

Nurmen hiilensidonnan vaikutus on yksi karjantuotannon ilmastopäästöjen suuria kysymyksiä. Esimerkiksi Valiolla ja Arlalla on tavoitteena saada maitonsa hiilineutraaliksi ja meijerit aikovat hyödyntää sen saavuttamisessa nurmia.

Nautojen ruuansulatuksesta vapautuvaa voimakasta kasvihuonekaasua, metaania, ei videolla kuitenkaan mainita.

Suomen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2016 karjan ruuansulatuksen ja lannan käsittelyn metaanipäästö oli hiilidioksidipäästöjen lämmittävään vaikutukseen suhteutettuna 2,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Jos mietitään ilmastonmuutosta, eläimiä ja märehtijöitä on ollut jo joitakin kymmeniä miljoonia vuosia, Peltola sanoo.

"Kaikki laajat heinätasangot ovat kehittyneet märehtijöiden ja nurmikasvien yhteisevoluution myötä. Onhan tämä metaanikysymys ollut olemassa niin kauan kuin tämä ruuansulatustapa on ollut."

Erityisesti hän toivoo, ettei ilmastokeskustelu menisi panikoitumiseksi.

"Jos on vaikea ongelma, paniikki ei ole toivottava mielentila. Ihmiset tekevät paniikissa täydellisen epäloogisia ratkaisuja."

Lue lisää:

29.3.2019: Naudanlihan tuotannon päästöjä liioitellaan

13.3.2019: Tutkimus: Suomessa tuotettu nauta säästää maailman vesivaroja: "Kilon tuottaminen vaatii tuhansia litroja vettä"

18.1.2019: Tutkijat: Kasvisperäinen ruokavalio pelastaisi maapallon – lihateollisuus nousi takajaloilleen

1.3.2019: Nautakarjatalouden päästöt vastaavat ainakin noin puolta Suomen liikenteen päästöistä – professori vähentäisi paitsi lihan myös maidon kulutusta

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Analyysi: Kuusibuumi tulee aiheuttamaan ongelmia metsien terveyteen

Keskustelussa naudanlihasta käsitteet ovat nyt suloisesti sekaisin: Tätä on nurmirehu, tätä on laidunnus

Atria pyrkii hiilineutraaliin naudanlihaan – kotimaisen esimerkkitilan naudan hiilijalanjälki on jo painunut kolmasosaan ulkomaisesta