LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Salaojatyömailla viime vuotta hiljaisempaa – urakoitsijat odottavat investointituen korotusta

Investointitukea myönnetään elokuun puolivälistä lähtien 3,6 euron sijasta 4,2 euroa ojametriltä.
Pasi Leino
Tapio Kaunisto on investoinut tänä vuonna kalustoonsa hankkimalla yritykselleen vähän käytetyn salaojakoneen.

Salaojituksia tehdään tällä hetkellä hieman vähemmän kuin viime vuonna. Toisaalta viime vuosi oli selvästi vilkkaampi kuin kaksi edellistä.

Ainakin osasyy hiljentymiseen voi olla kahdessa edelliskesässä. Etenkin kesä 2017 oli erittäin sateinen ja märkä, ja salaojituksia jätettiin tuolloin tekemättä, kertoo Etelä-Suomen salaojakeskuksen toiminnanjohtaja Janne Pulkka.

Tätä kahden vuoden aikana syntynyttä "velkaa" purettiin viime kesänä.

Toisaalta viime kesän kuivuus on voinut osaltaan vähentää ojitusten määrää, samoin kuin olosuhteiltaan erittäin suotuisa kevät: kuivuuden vuoksi ongelmat eivät tulleet esiin niilläkään pelloilla, joilla parannustarve on ilmiselvä.

Pulkka arvioi tiloilla olevan kuitenkin pöytälaatikoissa salaojasuunnitelmia odottamassa toteutusta.

Myös investointitukihakemuksia on todennäköisesti sisällä odottamassa meneillään olevan hakukierroksen päättymistä. Moni on saattanut vetää jo kertaalleen tekemänsä hakemuksen pois sen jälkeen, kun myönnettävää yksikkötukea korotettiin keväällä 60 sentillä 3,60 eurosta 4,20 euroon.

"Korotuksella on tilojen kannalta iso merkitys, sillä usein investoinneissa puhutaan isoista pinta-aloista."

Ensimmäisiä korotettuja investointitukia aletaan myöntää sen jälkeen, kun hakukierros elokuun 15 päivä päättyy.

Pulkka muistuttaa, että salaojainvestointien tarve ei ole mihinkään kadonnut, vaikka viime vuonna märkyys ei aiheuttanutkaan pelloilla ongelmia. Suurin huoli on kuitenkin se, onko tiloilla aidosti varaa huolehtia toimivan paikalliskuivatuksen vaatimista investoinneista.

"Jos viljelijät saisivat tuotteistaan paremman hinnan, motivaatio pellon pitkäaikaisesta kunnossapidosta huolehtimiseen olisi varmasti suurempi."

Usein on nostettu esiin myös pellonvuokrauksen yleistyminen. Jo 750 000–800 000 hehtaaria pelloista on vuokralla.

Kun vuokrasuhteet ovat lyhyitä eikä pellon omistaja ymmärrä pellon kasvukunnon ja toimivan vesitalouden merkitystä, pellon vuokranneella viljelijälläkään ei ole kannustetta eikä välttämättä taloudellista mahdollisuutta siitä huolehtia.

Pulkka vertaa tilannetta metsätalouteen, jossa myös etäällä omistuksistaan asuvia kaupunkilaismetsänomistajia kannustetaan pitämään omistuksestaan huoli.

Mitään vastaavaa "voimakasta tahoa" ei peltopuolella ole. Siksi ymmärrys pellon kunnosta ja sen vaikutuksesta omaisuuden arvoon on vaarassa kadota kokonaan.

"Vuokrasopimusten kestoksi pitäisi saada vähintään viisi, mieluiten kymmenen vuotta, ja vuokrasopimuksiin kirjaukset pellon kunnossapitotoimista", Pulkka korostaa.

"Tämä pitäisi tehdä niin, että sopimuksessa molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä."

Lue lisää:

Punkalaitumelainen salaojaurakoitsija investoi rohkeasti: Peltojen ojitustarve ei ole ainakaan vähentynyt

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kuivana kesänä olisi hyvä salaojittaa – tukiehtoihin parannuksia

Yhdyskuntarakentaminen iso riski peltosalaojille – hyvin suunnitellen vahingot vältetään, katso video!

Punkalaitumelainen salaojaurakoitsija investoi rohkeasti: Peltojen ojitustarve ei ole ainakaan vähentynyt