Maatalous

Kotimainen marjasato kukoistaa – satokausi voi jatkua jopa lokakuulle

Kevään ja alkukesän sää tarjosi otolliset kasvuolosuhteet monelle marjalle. Mansikan satokausi on Etelä-Suomessa kuumimmillaan juuri nyt.
Pasi Leino
Mansikka on marjojen kestosuosikki, mutta herukat ja pensasmustikka ovat Ilomäen mukaan marjamaailman nousevia trendejä.

Kuluva kesä on ollut marjantuotannon kannalta mainio, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki. Kevään ja alkukesän sää tarjosi otolliset kasvuolosuhteet monelle marjalle.

"Huhti-toukokuussa oli lämpöaaltoja, jolloin kukinta ja pölytys onnistuivat oikein hyvin. Kesäkuussa oli lämpimiä päiviä, mutta välillä myös satoi vettä ja kasvustoon tuli kosteutta. Siitä tietää, että tulossa on laadukas sato", Ilomäki kertoo.

Mansikan satokausi on Etelä-Suomessa kuumimmillaan juuri nyt. Pohjoisessa parasta avomaan mansikkaa saadaan odotella vielä noin viikko.

Uudet viljelytekniikat ovat venyttäneet mansikka-aikaa yhä pidemmäksi.

"Satokausi alkaa toukokuun alusta ja aina syys–lokakuuhun asti mansikkaa on mahdollista tuottaa Suomessa."

Kesällä on pääsatokausi, jolloin marja tulee avomaalta. Keväällä ja syksyllä mansikkaa viljellään kasvihuoneissa ja kylmältä ilmalta suojaavissa kasvutunneleissa.

"Kasvutunnelit ovat kevytrakenteisia, siirreltäviä viljelyteknisiä ratkaisuja. Tunneli on metallikehikko, jossa on muovi päällä, ja siellä lämpösumma kertyy sopivaksi", Ilomäki selittää.

Kasvutunnelit ovat uusi innovaatio Suomen puutarhataloudessa, ja niissä viljellään mansikkaa tällä hetkellä noin 25 hehtaarin alalla. Monissa muissa Euroopan maissa kasvutunneleissa tuotetaan jo valtaosa mansikkasadosta.

Mustaherukka on Ilomäen mukaan viljelypinta-alaltaan mansikan jälkeen Suomen toiseksi viljellyin marja. Ilomäen mukaan tämän kesän herukkasatokin vaikuttaisi olevan hyvä.

Kotimaista vadelmaa on alettu saada kasvutunneleista kesäkuun alusta alkaen. Avomaan vadelmasatoa saataneen odottaa vielä viikko tai kaksi. Kukintaa on Ilomäen mukaan ollut hyvin ja raakileita löytyy jo pensaista.

Vadelmaa viljellään ympäri Suomea.

"Yleensäkin marjakasvit ovat puutarhataloudessa viljeltynä etelärannikoilta aina eteläiseen Lappiin asti. Koko Suomi on hyvin katettuna", Ilomäki valottaa.

Perinteinen Polka on yhä mansikkalajeista suosituin. Sen viljelyyn on Ilomäen mukaan valjastettu noin 65 prosenttia viljelypinta-alasta.

"Suomessa viljellään varmasti yli 20:tä mansikkalajiketta. Viljelijältä kannattaa aina kysyä, mitä lajikkeita on tarjolla. Voi kysyä, saako maistaa, ja sitten päättää mitä itselle ostaa", Ilomäki sanoo.

Mansikka on marjojen kestosuosikki, mutta herukat ja pensasmustikka ovat Ilomäen mukaan marjamaailman nousevia trendejä. Herukka on ollut jo pitkään suosittu marja, mutta kuluttajat ovat alkaneet surauttaa sitä esimerkiksi smoothien sekaan. Pensasmustikka taas on suomalaiskuluttajille tuoreempi tuttavuus, jota on helppo syödä sellaisenaan tai käyttää koristelussa.

Kuluttajat ostavat mielellään 5–10 kilon laatikon mansikoita pakastettavaksi. Juuri nyt onkin hyvä aika pakastuspuuhiin, Ilomäki vinkkaa.

Viime vuosina myös pienemmät mansikkarasiat ovat löytäneet ostajansa.

"Ostetaan se pienempi rasia töihin iltapäiväkahvien seuraksi. Ylipäätään haetaan kaupasta pieni mansikkarasia ja syödään se tuoreeltaan välipalana."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Alkukesä vaikuttaa lupaavalta luonnonmarjoille, mutta sato on edelleen vaarassa

Luke: Marjoista ja hedelmistä korjattiin hyvä sato – avomaanvihannekset kärsivät viime kesän kuivuudesta

Luke: Marjoista ja hedelmistä korjattiin hyvä sato – avomaanvihannekset kärsivät viime kesän kuivuudesta