Maatalous

Ruotsalaiset vähensivät lihan kulutusta yli neljä kiloa kahdessa vuodessa – tuottajat tyytyväisiä

Kulutuksen väheneminen on iskenyt erityisesti tuontilihaan.
Ruotsin lihaomavaraisuus on kasvanut samalla, kun lihan kulutus on vähentynyt.

Ruotsalaiset ovat parin viime vuoden aikana alkaneet vähentää lihan syömistä. Huippuvuosi oli 2016, jolloin lihaa kului 87,7 kiloa henkilöä kohti, kertoo Ruotsin maatalousvirasto. Viime vuonna lihaa kulutettiin 83,5 kiloa.

Lihansyönti lähti Ruotsissa reippaaseen nousuun EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995, kun markkinoille tuli runsain määrin edullista tuontilihaa. Elintason nousu on muutenkin kasvattanut lihansyöntiä ja kulutetut määrät ovat kaksinkertaiset verrattuna 1950-lukuun.

"Silloin syötiin myös sisäelimiä ja hevosta. Nyt kasvua on ollut erityisesti siipikarjan ja naudanlihan kulutuksessa. Sianlihan kulutus on pysynyt enemmän tai vähemmän ennallaan", sanoi maatalousviraston asiantuntija Åsa Lannhard Öberg.

Vähittäiskaupassa huomataan kasvisruoan ja vegaaniruoan suosion kasvu.

"Kasvisproteiinin myynti kasvaa vauhdilla. Olemme huomanneet, että sen myynti on kasvanut viidenneksellä", sanoo ruokaketju Coopin lehdistöpäällikkö Tobias Rydergren.

Ruotsin maataloustuottajien järjestö LRF on tyytyväinen kehitykseen, koska kulutuksen vähentyminen iskee erityisesti tuontilihaan. Varapuheenjohtaja Åsa Odellin mukaan ruotsalainen liha on ilmastonäkökulmasta tuontilihaa parempaa. Ruotsin omavaraisuus lihantuotannossa oli alimmillaan 61 prosenttia vuonna 2013, mutta kotimaassa tuotetun lihan osuus on noussut viime vuonna 67 prosenttiin.

"60 prosenttia naudanlihasta tulee lypsylehmistä ja lehmät tuottavat siten sekä maitoa että lihaa", Odell sanoi.

Lehmiä ja naudanlihaa on Odellin mukaan haukuttu turhaan. Lehmiä tarvitaan laiduntamaan ja ylläpitämään perinnemaisemia. Ilman lehmänlantaa maataloudella olisi vaikeuksia tuottaa riittävästi ruokaa. Lisäksi lehmät pystyvät tekemään ruokaa ruohosta, jota ihmiset eivät itse voi syödä.

"Jonkun pitää syödä se ruohokin. Lehmät ovat loistava osa kiertokulkua", Odell sanoi.

Suomessa kulutus on jatkanut kasvuaan ja oli viime vuonna Lihatiedotuksen mukaan vuonna 81,3 kiloa henkilöä kohti. Kasvua edelliseen vuoteen oli 300 grammaa.

Kulutus ilmoitetaan luullisena lihana, josta lasketaan pois luiden osuus ja kypsennyshävikki. Syötäväksi jää kypsennyksen jälkeen lihamäärä, joka on noin puolet luullisen lihan määrästä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Atria: Tulos laski hieman, punaisen lihan kulutus supistui alkuvuonna 4 prosenttia – "Myynnin rakenne ei ole ollut optimaalinen"

Taloustutka: Uudet vaihtoehdot syrjäyttävät lihan

Markkinakatsaus: Kuivuuden uhka viljasadolle kasvaa Euroopassa